Veneretki Savonlinnan Kongonsaaren Salpa-asemalle

Siitä on aikaa kun olen saanut tukka hulmuten viilettää järvimaisemissa, moottoreiden jylistessä taustalla ja maiseman vaihtuessa parinkymmenen solmun vauhtia. Kovin monessa Suomi-järvessä tämä ei oikein onnistu, vaan päästäkseen kunnon järviseikkailun makuun täytyy kohteena olla joku maamme suurjärvistä. Tällainen mahdollisuus tuli viimeisellä reissullani Savonlinnaan, jossa teimme porukalla veneretken kaupungin eteläiselle vesialueelle, eli Pihlajaveden suuntaan. Savonlinnahan on … Jatka lukemista Veneretki Savonlinnan Kongonsaaren Salpa-asemalle

Parantolasta kaupungin olotilaksi: Sulosaarella on kiehtova menneisyys

Savonlinnan kaupungin kupeesta löytyy saari, joka on suloinen muutenkin kuin nimeltään: Sulosaaren pieni viherparatiisi on kahden sillan ja kävelymatkan päässä Savonlinnan juna-asemalta ja siten aivan kaupungin ytimestä. Tähän saareen kannattaa tutustua päiväretken tai piknikin muodossa. Minulle Sulosaari on tullut tutuksi Savonlinna-vierailuillani, jolloin olen majoittunut Spahotel Casinossa ja siten vain kivenheiton päässä Sulosaaresta. Kasinosaaressa sijaitsevasta Spahotel … Jatka lukemista Parantolasta kaupungin olotilaksi: Sulosaarella on kiehtova menneisyys

Vapaaehtoistyötä Ateenassa: ruoanlaittoa työporukalla

Lämpömittari on hetki sitten noussut yli +30 asteen ja aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta ankarasti. Kello on vasta varttia yli yhdeksän aamulla, joten tiedossa olisi erittäin kuuma päivä ja muistutammekin toisiamme aurinkorasvan ja hatun tärkeydestä. Tuntuu hyvältä käyttää taas shortseja ja t-paitaa, eikä niissä vaatteissa juuri eroa ateenalaisista, jotka viettävät viimeisiä lomapäiviään helteisessä kotikaupungissaan. Tasan puoli … Jatka lukemista Vapaaehtoistyötä Ateenassa: ruoanlaittoa työporukalla

Väsyneen isän kokemuksia Tassu-unikoulusta

En muista viimeisistä kuukausista paljoakaan. Syynä ei ole alkava muistisairaus tai joku aivoja pyyhkivä toimenpide – ei edes paluu töihin kesäloman jälkeen – vaan syy muistini haparuuteen löytyy isäelämäni viimeisimmistä kuukausista ja niiden keskiössä olevasta tyttärestäni. Viimeisien kuukausien aikana univelkaa oli ehtinyt kertynyt sen verran paljon, että perheen yhteisen unirytmin löytämiselle piti tehdä jotain. Aloitimme … Jatka lukemista Väsyneen isän kokemuksia Tassu-unikoulusta

Kesälomani leppoisat illat SUP-laudalla

Kesälomani alkaa hiljalleen siirtyä muistojen harmaaseen arkistoon muutaman viikon työssäolon jälkeen. Siksi onkin mukava kaivaa kesälomamuistoista sykähdyttävimmät, eli suppailumuistot, joiden muistamista helpottaa kohtalainen määrä kuvia (suppailukaverinani kulkeva GoPro ei taaskaan pettänyt). Tämän kesän suppailumuistoihin sisältyy paljon aurinkoa, leppoisia kesäiltoja peilityynellä järvellä ja kauniita auringonlaskuja, mutta toisaalta myös tavallista viileämpiä kelejä, kovaa tuulta ja piiskaavaa sadetta. … Jatka lukemista Kesälomani leppoisat illat SUP-laudalla

Kesäloma puolivuotiaan vauvan kanssa

Vietän tänään kesälomani viimeistä päivää ja tuntuu siltä kuin viimeiset viisi viikkoa olisivat menneet hujauksessa. Sain kyllä nauttia lomatunnelmasta ja rentoutua tutuissa mökkimaisemissa – rakkaan lajini parissa (suppailu) sekä muutenkin – mutta jotenkin tuntuu siltä kuin olisin vasta muutama päivä sitten aloittanut lomani. Tämän vuoden kesälomanihan oli hyvin erilainen aikaisempiin vuosiin verrattuna, sillä mukana lomanvietossa … Jatka lukemista Kesäloma puolivuotiaan vauvan kanssa

Ajatuksia ajan kulumisesta (eli vuosittainen synttärikirjoitus)

Tyttäreni saavutti viime viikolla kuuden kuukauden rajapyykin ja minä täytän tänään 41 vuotta. Tässä vaiheessa elämää oma ikäni ja sen juhlinta alkaa oikeastaan olla oman elämäni elokuvassa sivuroolissa ja saankin rehellisesti sanottuna enemmän iloa tyttäreni ikäetapeista. Se ei tietenkään tarkoita ettenkö huomioisi omien vuosirenkaitteni kertymistä (tai olisi kiitollinen onnitteluista, jotka aina lämmittävät mieltä), juhlimistapa on … Jatka lukemista Ajatuksia ajan kulumisesta (eli vuosittainen synttärikirjoitus)

Onkiniemen hiljaisin julkkis: järkälemäinen Liikkuva kivi

Jokaisella Suomen kylällä, kaupungilla ja miksei kaupunginosallakin on oma erityinen ja toisaalta myös erikoinen nähtävyytensä, joka on noussut osin ikoniseen maineeseen. Oululla se esimerkiksi on Paska kaupunni -kirjoitus, joka ilmestyi Valkealinnan seinään ensimmäistä kertaa jo 1980-luvulla ja on säännöllisesti uusiutunut kaupunkilaisten iloksi tai kiusaksi. Parikkalan kirkonkylä esittelee taasen meijerimuseon, jossa pääsee aikamatkalle 1800-luvulle, jolloin pienet … Jatka lukemista Onkiniemen hiljaisin julkkis: järkälemäinen Liikkuva kivi

Kesäinen Heinola: vohveleita, järvimaisemia ja torikahveja

Heinola on hieno kesäkaupunki ja kesäinen kaupunkivierailu Heinolassa kuuluukin mökkikesälomani vakiotoimiin. Heinola ei ole minulle mikään uusi tuttavuus, vaan Heinolalla ja minulla on pitkä suhde: olemme tunteneet toisemme jo 80-luvulta saakka, eli voisi sanoa että olen vieraillut Heinolassa neljänä eri vuosikymmenenä (jep, kun ajattelee asiaa tuolla tavalla, tunnen itseni hyvin vanhaksi). Muistan vielä kun mökille … Jatka lukemista Kesäinen Heinola: vohveleita, järvimaisemia ja torikahveja

Tältä tuntuu kesäloma

Ai että kun tuntuu hyvältä – nimittäin kesäloma! Itse asiassa tuntuu perhanan hyvältä, sillä kulunut vuosi on ollut melkoisen raskas tuoreelle isälle. Nyt on kuitenkin aika jättää stressiuurteet ja työelämän vihtoma mieli taakse ja nauttia lomasta sekä kesästä. Kesälomanihan alkoi jo vajaa viikko sitten, joten alan pikku hiljaa saavuttamaan oikeata moodia, johon kuuluu hidas kävely, … Jatka lukemista Tältä tuntuu kesäloma