Ajatuksia ajan kulumisesta (eli vuosittainen synttärikirjoitus)

Tyttäreni saavutti viime viikolla kuuden kuukauden rajapyykin ja minä täytän tänään 41 vuotta. Tässä vaiheessa elämää oma ikäni ja sen juhlinta alkaa oikeastaan olla oman elämäni elokuvassa sivuroolissa ja saankin rehellisesti sanottuna enemmän iloa tyttäreni ikäetapeista. Se ei tietenkään tarkoita ettenkö huomioisi omien vuosirenkaitteni kertymistä (tai olisi kiitollinen onnitteluista, jotka aina lämmittävät mieltä), juhlimistapa on … Jatka lukemista Ajatuksia ajan kulumisesta (eli vuosittainen synttärikirjoitus)

Antti 40-vee – elämän unelmia

Tänä päivänä, tasan neljäkymmentä vuotta sitten, rääkäisin ensimmäisen tervehdykseni maailmalle. Äitini mukaan olin potra poika (kiertoilmaisu isokokoiselle vauvalle), joka nenä lytyssä ja solisluu murtuneena kohtasi ympäröivän maailmat ihmeet. Tänään, tasan 7:58 aikaan aamulla, avautui oman elämänsaagani uusin vuosikymmen saavutettuani 40 vuoden rajapyykin. Lyttynenä ja murtunut solisluu ovat vaihtuneet selkäongelmiin ja rääkyminen hieman sivistyneempään kommunikaatiotapaan (ainakin … Jatka lukemista Antti 40-vee – elämän unelmia