Viime hetken jouluvalmisteluita

Tämä vuosi on ollut monessa mielessä ensimmäisten kertojen vuosi sekä minulle että vaimolleni. Tyttäreni syntymän jälkeen monen tutun asian on saanut kokea uudella tapaa ja tavallaan ensimmäistä kertaa eläen kunkin hetken hänen kanssaan. Pienen ihmisen reaktioita observoiden isäihminenkin oppii uutta arkisista asioista ja tapahtumista. Tuleva joulu tulee olemaan yksi näistä ensimmäisistä kerroista, sillä se on … Jatka lukemista Viime hetken jouluvalmisteluita

Oravien leikkiä kotipihan puissa

Kukapa ei tykkäisi oravista? Nuo pienet, tuuheahäntäiset ja kuvaukselliset karvaturrit sulostuttavat niin luonnossa liikkuvaa eräihmistä kuin satunnaista some-selaajaakin. Minun suosikkieläimien joukkoon orava on aina kuulunut juuri sympaattisen ulkonäkönsä, mutta myös helpon löydettävyyden takia: oravia liikkuu Helsingin, Espoon ja muiden kaupunkien lähimetsissä ja ne tulevat uteliaan luonteensa puolesta suht lähelle kuvattavaksi. Kun muutimme Espoon Lystimäkeen, tuli … Jatka lukemista Oravien leikkiä kotipihan puissa

Varpajaiset Olarin Panimossa

Varpajaiset, tuo isäihmisille keksitty keino juhlistaa lapsensa syntymää miesporukassa. Nehän olisi tarkoitus järjestää heti lapsen synnyttyä, mutta kyllähän noin kolme kuukautta lasketaan ”pian lapsen syntymän jälkeen”-kategoriaan? Tyttäreni syntymästä on aivan yhtäkkiä ehtinyt vierähtää jo lähes kolme kuukautta. Kolmen viikon isyysloman ja töihin paluun jälkeen oma aikakäsitys on saanut uuden ulottuvuuden, jota kutsun nimellä ”isi on … Jatka lukemista Varpajaiset Olarin Panimossa

Vaunulenkillä talviauringossa

Eiliselle lauantaille sattui täydellinen vaunukeli: pilvetön taivas, yli +8 astetta ja mukavasti lämmittävä aurinko, joka pakotti minut varustautumaan aurinkolaseilla ensimmäistä kertaa tänä talvena. Pakottaa on ehkä vahva sana, sillä aurinkolasien kaivaminen laatikon pohjalta on aina mieltä virkistävä toimenpide ja ensimmäiset aurinkolasikelit ovat tavallisia talvipäiviä merkityksellisempiä. Vauva vaunuun ja kohti keskuspuistoa Isäksi tultua kävelylenkeille on tullut … Jatka lukemista Vaunulenkillä talviauringossa

Kotipihan eläimiä ja käpälänjälkiä takapihalla

Siitä on nyt kolmisen kuukautta kun muutimme Punavuoren city-elämästä Espoon vehreyteen, jossa aiemmasta city-elämästä muistuttavat lähinnä pihalla loikkivien kaupunkilaisjänisten espoolaiset serkut. Muutoksen myötä on tullut tutuksi moni pihapiirissä liikkunut eläin – jänisten ollessa suosikkibongailujen joukossa. Kolmen viikon isyysvapaani alkaa olla lopuillaan, mutta sen aikana on jäänyt mukavasti aikaa istua kotisohvalla ja tarkkailla pihapiirin elämää. Vaikka … Jatka lukemista Kotipihan eläimiä ja käpälänjälkiä takapihalla

Joulukoristeluita ja kuusen tuoksua

Miltä tuntuu ensimmäinen joulu uudessa kodissa? Sitä olen viime päivät miettinyt kun joulunalusflunssa alkaa hellittää ja muutamassa päivässä on pitänyt ottaa kiinni kaikki viikon aikana rästiin jääneet jouluvalmistelut. Kunnialla on kuitenkin selvitty ja nyt odottelen lähinnä joulukinkun kypsymistä talvi-illan hämärtyessä. Elämä ja rutiinit alkavat vihdoin kulkea uomissaan uudessa Espoon kodissa. Muutto Punavuoren city-elämästä espoolaiseen viherlähiöön … Jatka lukemista Joulukoristeluita ja kuusen tuoksua

Kevätaurinko kutsui Suvisaaristoon

Kevään lähestymisen huomaan helposti pitenevistä päivistä: herätessä ulkona odottaa aurinkoinen aamu ja valoisuutta tuntuu jatkuvan ikuisuuden – jopa töistä lähtiessä ehtii nauttimaan upeista päivistä ja auringonlaskuista pakkasen vielä paukkuessa. Kasvava valon määrä inspiroi ainakin minua viettämään enemmän aikaa ulkona, nauttimaan raikkaasta pakkassäästä ja talviunessa nuokkuvan luonnon kauneudesta. Kantava ja rapsakka keväthanki Kevättalvinen luonto on mielestäni … Jatka lukemista Kevätaurinko kutsui Suvisaaristoon