Espoon keskuspuiston reitit

Espoo on tunnetusti autoilijoiden kaupunki, mutta onneksi sillä on tarjottavanaan hyviä ulkoilureittejä ja metsiä myös kävelijöille, pyöräilijöille ja luontoystäville. Eikä aina tarvitse mennä Nuuksion kansallispuistoon asti nähdäkseen naavaisia puita, kuullakseen lintujen luritusta tai päästäkseen eroon sivistyksen äänistä, eli muista ihmisistä (Nuuksion suosituilla reiteillä viimeisin kohta toteutuu itse asiassa nykyään harvemmin): espoolaisten oma keskuspuisto on erilaisia ulkoilureittejä ja retkeilyhelmiä täynnä, joilla ravita säännöllisesti orastavaa luontoilu- ja eränälkää.

Espoon keskuspuistossa on siis monia mahdollisuuksia tutustua luontoon. Keskuspuiston metsiä halkovien ja hyväkuntoisten kävelyteiden ansiosta ulkoilu ja kuntoilu metsän keskellä on helppoa, joten tämän seurauksena isoimmilla metsäreiteillä tuleekin usein vastaan kanssaulkoilijoita.

880 hehtaaria monipuolista maisemaa

Keskuspuisto sijaitsee aika pitkälti neljän moottorien välissä, sillä Turunväylä, Länsiväylä, Kehä II ja Kehä III toimivat rajaavina väylinä keskuspuiston alueelle. Luonnollisesti aluetta rajaavat myös laajat kaupunginosat ja asuinalueet, kuten Olari, Tillinmäki, Suna ja Kuurinniitty.

Monesta kaupunginosasta on mahdollistettu hyvät sisäänkäynnit keskuspuistoon ja usean sisäänkäynnin yhteydessä on myös eläinteemainen luontoportti, joka toivottaa keskuspuiston vierailijan tervetulleeksi – esimerkkinä alla kuvassa esiintyvä Sunaan pystytetty Huuhkajaportti, joka oli ensimmäinen Espoon keskuspuiston luontoporteista.

Espoon keskuspuisto on valtava alue. Se kattaa 880 hehtaarin kokoisen maa-alan, joka koostuu erilaisista metsistä, niittyalueista, kallioista ja soista (muistin virkistykseksi yksi hehtaari vastaa 10 000 neliömetriä, tai selkeämmin sanottuna 100 x 100 metrin aluetta). Vertailun vuoksi kannattaa huomioida, että Espoon keskuspuiston stadilaisserkku Helsingin keskuspuisto on kooltaan noin 1 000 hehtaarin luokkaa (700 hehtaaria, jos Haltialan peltoja ei huomioida), eli suht saman kokoluokan alueista on kyse.

Luontopolkuja ja kävelyreittejä

Nyt kun matematiikasta päästiin, niin mennäänpä konkretiaan ja Espoon keskuspuiston luontokohde- ja reittitarjontaan.

Espoon keskuspuisto on alueena ja luontoarvoiltaan monipuolinen. Siten se tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia sekä elämyksiä ulkoilijoille. Vaikka valtaosa keskuspuistosta on kangasmetsää, on sen puusto hyvin monipuolista vaihdellen kookkaista kuusikoista ja kalliomänniköistä valoisiin rauduskoivu- ja tervaleppämetsiin. Näiden lisäksi keskuspuiston alueella on niittyjä, umpeen kasvaneita peltoja, kauniita kalliomaisemia ja järviä sekä muutamia soita (Suurpellon ja Kuurinniityn välissä sijaitseva Lillträsk on n. 13 hehtaarin kokoisena Etelä-Espoon laajin suoalue).

Myös eläinkanta on Espoon keskuspuistossa laaja. Monipuolisen linnuston ja nisäkkäiden lisäksi keskuspuiston halki virtaavassa Finnoonpurossa elää luontainen taimenkanta ja löytyy alueelta myös useita liito-oravien levähdyspaikkojakin.

Espoon keskuspuistossa on erilaisia reittejä useiden kilometrien verran ja monet reitit ovat käytettävissä ympäri vuoden. Valaistut ulkoilureitit ja kuntoradat (4,3 kilometrin mittainen Keskuspuiston kuntorata, 2,5 kilometrin mittainen Latokasken kuntorata sekä 1,6 kilometrin mittainen Olarin kuntorata) mahdollistavat sekä kävelyn että hiihdon kattavan reittivalikoiman ansiosta (voit tutustua Espoon reittikartta tämän linkin kautta).

Yllä mainittujen lisäksi Espoon keskuspuistosta löytyy myös kaksi hienoa luontopolkua: noin kolmen kilometrin mittainen Keskuspuiston Tikankierros (josta tarkemmin tässä postauksessa) sekä 2,4 kilometrin mittainen Olarin terveysluontopolku (lue terveysluontopolun kokemuksista tästä). 3 kilometrin mittainen metsäpolku, joka sijaitsee Latokasken kuntoradan tienoilla, on kuulemma myös käynnin arvoinen.

Finnoon lintuallas on myös osa Espoon keskuspuistoa ja siten tarjoaa oivan mahdollisuuden tutustua alueen arvokkaaseen linnustoon (lue linturetkistä Finnoon/Suomenojan lintualtaalle tästä, tästä tai tästä).

Lähellä ja läsnä jokaista espoolaista

Oma tieni on vienyt Espoon keskuspuistoon Lystimäkeen muuttomme jälkeen hyvinkin usein. Kävin aikaisemmin alueella säännöllisesti juoksulenkillä, nukuttamassa vaunuikäisiä lapsiani sekä tarkkailemassa lintuja, ja nykyään suuntaan keskuspuistoon silloin tällöin patikoimaan luonnon keskelle sekä pyöräilen alueen läpi suunnatessani Espoon eri kaupunginosiin.

Jokaisella kerralla ihmettelen alueen suuruutta ja sitä miten uskomattoman hienoa on, että Espoon sydämessä on näinkin suuri luontoalue. Poliitikoita alueen laajuus taitaa korventaa, sillä sen pinta-ala on vuosikymmenten saatossa kutistunut ja reunoilta on louhittu alueita uusille asuinrakennuksille ja -alueille, mahdollistamaan kaupungin jatkuva kasvu.

Keskuspuiston kaventuminen on mielestäni äärimmäisen huolestuttava ilmiö ja toivoisinkin keskuspuiston alueen jäävän rauhaan. On nimittäin vaikeata kuvitella elämää ilman Espoon keskuspuistoa, sillä menettäisimme paljon vähentyneiden virkistysmahdollisuuksien, heikentyvän luontoyhteyden ja huonomman ilmanlaadun myötä. Voisi jopa sanoa, että keskuspuisto on Espoon keuhkot, joita ilman espoolainen sydän sykkii heikommin.

Toivotaan siis Espoon keskuspuistolle pitkää ikää, jotta tulevat sukupolvetkin voivat päästä ihailemaan tästä laajasta ja upeasta luontoalueesta.

Luontoiluterveisin, Antti