Puut havisevat tuulessa. Taustalla urbaanin elämän läheisyydestä muistuttaa lähinnä autojen virran luoma tasainen kohina ja kasvavan Espoon työmailla kolistelevat koneet. Kuuntelen omien askeleitteni kuminaa kostealla ja kiinteäksi tampatulla luontopolulla. Hetkittäin havaitsen lintujen etäistä sirkutusta, jonka paikantaakseen täytyy keskittää aistinsa äärimmilleen.
Olen hetki sitten saapunut Olarin terveysluontopolulle, Espoon keskuspuiston tuoreimmalle luontopolkutulokkaalle, jonka rengasmuotoisen reitin avajaisia juhlittiin alkukesästä 2019. Tämä noin kahden kilometrin mittainen reitti on vielä verraten tuoreessa kunnossa, ja vaikuttaa olevan yllättävän suosittu niin patikoijien kuin maastopyöräilijöidenkin parissa (joita muuten polulla tulee vastaan enemmän kuin kävelijöitä). Terveysluontopolun reitin mitaksi mainitaan virallisissa teksteissä 2,4 kilometriä, mutta minun lenkkini mitaksi tuli vain n. 1,8 kilometriä, vaikka mielestäni kuljin reitin opasteiden mukaisesti – tästä lisää kirjoituksen lopussa.
Olarilaisten yhteinen luontopolku
Olarin terveysluontopolku sijaitsee Espoon Kokinmetsässä, joka on tarkemmin sanottuna Espoon keskuspuiston kaakkoiskulmassa, Olarista hieman pohjoiseen. Paikalle pääsee näppärästi julkisella liikenteellä (bussit 531, 532 ja 533 kuljettavat lähelle lähtöpistettä), mutta pyörällä tai kävellen löytää vielä kätevämmin reitin alkupisteeseen.
Tietysti paikan päälle pääsee myös autolla (Espoossa kun ollaan, niin kaikkialle täytyy päästä autolla) ja läheltä löytyykin pieni parkkipaikka autolla saapuville. Polun pääsisäänkäynti onkin juuri tällä Ylismäentien ja Olarinkadun risteyksessä sijaitsevalla parkkipaikalla. Minä suuntasin luontopolulle polkien, sillä lähtöpiste sijaitsee vain reilun kahden kilometrin päässä kotiovestamme.
Terveysluontopolun alullepanijana on ollut Olari-seura ja suunnittelutyöhön on päässyt vaikuttamaan moni paikallinen taho: äänensä on tuonut esille mm. Olarin seurakunta, paikallisten päiväkotien, koulujen ja partiolaislippukuntien edustajat sekä Espoon mielenterveysyhdistys.
Monen erilaisen käyttäjäryhmän mielipiteiden ja tarpeiden huomiointi on varmasti auttanut luomaan luontopolusta mahdollisimman monelle sopivan, ja siten se myös tarjoaa jokaiselle polun kulkijalle jotain aistittavaa ja koettavaa.
Teemana hyvinvointi ja luonnon terveysvaikutukset
Luonnossa liikkuminen edistää hyvinvointia ja tämä lähtökohta on ollut selvästi yksi luontopolun alullepanevia ajatuksia. Olarin terveysluontopolku on rakennettu siten, että kävelyn aikana voi tutustua luonnon terveysvaikutuksiin ja kokea miten ne käytännössä toimivat. Luontopolkua ei kannata ahmia läpi, vaan sen sijaan pysähtyä luonnon keskelle ja tutkia omin aistein luonnon terveysvaikutuksia itseensä.
Tätä pysähtymistä tukemaan on luotu näppäriä reittipisteitä, joita terveysluontopolun matkalle on ripoteltu kahdeksan kappaletta. Kukin piste sisältää kolme erillistä tehtävää, joita tehdessä terveysvaikutuksia tulee luontevasti havainnoitua ja koettua.
Kokemuksia luontopolun varrelta
Olen pyöräillyt tai hölkännyt Olarin terveysluontopolun ohi monta kertaa liikkuessani Espoon keskuspuistossa. Melkein jokaisella kerralla olen miettinyt miksen ole tuohon luontopolkuun vielä tutustunut, se kun tuntuu teemaltaan kiehtovalta ja sijaitsee niin lähellä kotiakin. Vihdoin eilen sain ylimääräistä vapaa-aikaa, jonka halusin käyttää tuohon luontopolkutulokkaaseen, ja siten pääsin selvittämään kuinka terveysluontopolun luvatut terveysvaikutukset konkretisoituisivat minun tapauksessani.
Terveysluontopolku alkaa muutaman sadan metrin päästä autotiesta ja alkupiste on kätevästi leveämmän hiekkatien varressa. Paikan tunnistaa tyylikkäästä karttakuvasta, joka esittelee reitin pisteet ja suuntaa-antavan karttavisualisaation. Minä jätin pyöräni alkupisteelle ja otin suunnan kohti reitin ensimmäistä rastia, eli hillittömiä hiidenkiviä.
Terveysluontopolkua on helppo seurata, kunhan vain pitää näkökulmassaan reitin merkinnät, eli siniset sydämet, joita on maalailtu reitin varrella oleviin puihin kattavasti ja sopivin välein. Reitti itsessään on suht helppokulkuinen ja siten se sopii lähes vauvasta vaariin. Paikoin maasto on kylläkin juurakkoista ja kallioista, mutta maaston korkeuserot ja nousut tai laskut ovat pieniä.
Reitin varrella voi tutustua erilaiseen luontoon ja reitin pisteet rohkaisevatkin kokemaan ja aistimaan luontoa monella tapaa. Samalla tulee oppineeksi luonnosta ja toisaalta myös itsestään, sillä rastien tehtävät haastavat myös kulkijan tutustumaan omaan luontokokemukseensa.
Mielestäni juuri reitin varrella olevat rastit tekivät Olarin terveysluontopolusta ainutkertaisen kokemuksena. Rastien tehtäviin on selvästi panostettu ja jos ne suorittaa ajatuksella, tulee huomaamattaan oppineeksi luonnon moninaisuudesta ja terveysvaikutuksista.
Minulle Olarin terveysluontopolku toimi todella hyvin. Polku oli toteutettu hienosti ja tyylikkäät rastit olivat mielenkiintoisia sekä inspiroivat minua myös kuvaamaan rastien ympärillä olevaa luontoa uudella tavalla. Toisaalta, rastit saivat pysähtymään ja keskittymään luontoon sen sijaan, että luontopolun olisi vain kävellyt läpi. Pysähtyminen onkin tärkeää, sillä silloin luonto tulee liki hyvällä tavalla.
Jos jotain jäin kaipaamaan, niin se olisi ollut selkeämpi lopetus. Nyt luontopolku loppui jotenkin omituistesti kesken: tultaessa viimeiseltä rastilta takaisin alkupisteeseen, polku liittyi suurempaan kävelytiehen. Kävelytiellä näkyi vielä muutamia rastimerkintöjä, mutta ainakin minä onnistuin aika pian kadottamaan merkit. Lyhyen etsinnän jälkeen totesin, että on helpointa palata takaisin alkupisteelle hiekkatietä pitkin.
Olarin terveysluontopolusta jäi kuitenkin sen verran hyvä maku, että aion mennä sinne vielä uudestaan. Ja tällä kertaa mukaani voisi lähteä tyttäreni ja vaimoni, sillä jaettu luontokokemus on paras luontokokemus.
Lähiluontoiluterveisin, Antti
P.S. Jos kiinnostuit Olarin terveysluontopolusta ja kaipaat lisätietoa, niin suosittelen tsekkaamaan seuraavat linkit: terveysluontopolun ladattava esite PDF-muodossa sekä Espoon kaupungin luontopolut-sivu, jossa on kattavasti listattuna kaikki Espoossa sijaitsevat luontopolut.
