Vuoden ensimmäinen linturetki Suomenojan lintualtaille

Viime viikkojen lämpimät kevätpäivät ovat saaneet lumikasat katoamaan pihoilta ja jalkauttaneet kaupunkien kunnossapitojoukot katujen putsaustalkoisiin. Myös linnut ovat kokeneet kevätherätyksen ja liverrystä onkin saanut kuulla aamusta iltaan lähes tauotta.

Tuo laulanta muistutti, että minun olisi vihdoinkin aika suunnata luontopolkujen ja vesistöjen ääreen tarkkailemaan lintujen keväisiä toimia. Olisi siis aika laajentaa lintujen tarkkailua kotipihan ulkopuolelle ja aloittaa kausi kunnolla.

Suomenojan lintualtaiden lintuapajilla

Jo muutaman vuoden ajan Suomenojan lintualtaat on toiminut minulle hyvänä kauden aloitusetappina. Lyhyelle vesistöalueelle on pakkautunut kelpo määrä erilaisia lajeja, joista osa on suorastaan harvinaisuuksia Suomen mittakaavassa ja miksei laajemminkin. Siten kaltaiseni amatööritarkkailija saa kerättyä mukavasti lajeja tarkkailukirjaansa ilman sanottavaa uurastusta, ja toisaalta pääsee piipahtamaan lyhyeksikin ajaksi rentoutushetkelle luonnon ihmeiden ääreen.

Siten ei ole ihme, että alueelle eksyy moni muukin lintuystävä kiikarin ja kameran kera. Lyhyen kierroksen aikana on helppo pysähtyä luonnon ääreen, sillä avoin vesialue toimii ikään kuin näyttämönä linnuille.

Tämän vuoden ensimmäinen Suomenoja-vierailuni oli taas kerran onnistunut ja liikehdintää oli vesialueilla jo yllättävän paljon. Varsinkin telkkäkoiraiden rehvastelu ja nokikanojen kovistelu oli viihdyttävää seurattavaa. Lintualtaiden vakinaisten harvinaisuuksien, kuten esim. punasotkan, näkeminen ilahduttaa taasen aina. Olen myös tottunut naurulokkien kakofoniaan, mikä on mielestäni positiivinen merkki Suomenojan lintualtaiden elinvoimaisuudesta ja suojasta muille lajeille.

Alati muuttuva ympäristö

Suomenojan alueen luonnonmukaisuus supistuu jatkuvasti rakennuskannan levitessä lähemmäs lintujen reviirejä. Tämä varmasti tuo mukanaan myös kasvavat ihmismäärät, sillä rakennussuunnitelmat ovat espoolaisittain laajat. Voi vain toivoa, että linnut eivät koe rakennustyömaiden ääniä ja ympärille nousevia asuntoja liian ahdistavana, tai rakennustöiden seurauksena lintujen elinympäristö saastuisi huolimattomuuden tai muun toiminnan seurauksena. Lintujen resilienssikyvyistä en tiedä, mutta itseäni liiaksi urbanisoituva ympäristö kyllä huolettaa.

Suomenojan lintualtaiden kaltaisia paikkoja ei ole pääkaupunkiseudulla liikaa. Siksi tätä lintukeidasta pitäisi arvostaa ja suojella. Toivottavasti poliitikoilta löytyy luontoarvoja takataskustaan ja lintualtaat säilyvät elinvoimaisina myös tuleville polville.

Nauttikaamme siis Suomenojan lintualtaiden tarjonnasta hyvä retki- ja luontoetiketti huomioiden. Mukavaa aikaa luonnon ja lintujen parissa siis, rakas lukija!

Keväisin terveisin, Antti