Kesäkumpu (ruotsiksi Junibacken) saattaa olla monille Astrid Lindgrenin kirjoja lukeneelle tuttu. Vaikka Marikki perheineen ei ole se kuuluisin Lindgrenin satuhahmoista (Marikista on tehty mm. elokuva nimeltään ”Madicken på Junibacken”), on hänen kotinsa antanut nimen lapsiperheiden keskuudessa suosittuun kohteeseen Tukholmassa.
Tukholman Djurgårdenissa, heti Vasamuseetin kainalossa, sijaitseva satutalo (Junibackenin tarkka osoite on Galärvarvsvägen 8) antaa lapsille – ja myös aikuisille – mahdollisuuden sukeltaa lastenkirjoista ja saduista tuttuihin maailmoihin.
Junibackeniin on rakennettu useita erilaisia ympäristöjä, kuten todellisen kokoinen Peppi Pitkätossun Huvikumpu-talo ja mukavasti aktivoiva Peppi-näyttely, erilaisista lastenkirjoista tuttuja hahmoja sisältävä satutori, Alfons Åbergin (suomeksi Mikko Mallikas) rakenteluhuone/-salonki sekä yhtä aikaa jännittävä ja kiehtova satujuna. Lisäksi Junibackenista löytyy mukavan kokoinen ravintola, lastenteatteri, kirjakauppa (joka on muuten Ruotsin suurin lastenkirjakauppa) sekä Muumi-teemainen ulkoleikkipaikka.
Tekemistä ja näkemistä on siis paljon – enemmän kuin yhteen vierailuun saa edes mahtumaan! Oman vierailumme aikana päähuomion saivat Peppi Pitkätossun näyttely ja Huvikumpu (joka oli todella kova hitti!), satujuna sekä satutori, jonka erilaisia hahmoja ja rakennuksia ihastelivat niin aikuiset kuin lapsetkin. Teatteriin emme valitettavasti ehtineet (johon olisi myös pitänyt varata paikka erikseen) ja Muumi-leikkipaikkakin tuli testattua lähinnä pikaisesti. Silti puolen päivän visiitin jälkeen oli melkoinen ähky erilaisen tekemisen ja näkemisen ansiosta, sen verran monipuolinen mielestäni Junibackenin tarjonta on.
Satujunassa näkee ja kokee laajan kattauksen Lindgrenin satuja
Satujuna on yksi Junibackenin vetonauloista ja se kannattaa ehdottomasti kokea! Satujunaa lavasteineen kerrotaan rakennetun yli kaksi vuotta ja monen lavastajan voimin. Lopputulos onkin erittäin näyttävä ja ilmassa leijaileva vaunu myös hieno kokemus aikuisille. Satujunassa on monikielinen ja hienona tarinana kulkeva selostus, jonka kielivaihtoehtoina on luonnollisesti myös suomi. Mutta jos ruotsinkielen taidot riittävät, kannattaa mennä paikallisella kielellä, sillä ruotsinkielisestä äänestä vastaa itse Astrid Lindgren
Minun mielestäni 15 minuutin kestoinen satujuna oli erittäin hieno ja informatiivinen sekä kokemuksena näyttävä. Porukkamme 1-4-vuotiaat lapset pitivät sitä kylläkin melko pelottavana: etenkin jättikokoinen rotta Nisse Naskalin luona, Katla-lohikäärme pimeässä vuoristossa sekä ukonilma Ronja Ryövärintyttären maisemissa saivat osakseen pelon tuntemuksia, joita muisteltiin usean päivän ajan.
Ihmettelin myös hieman satujen painotusta reitillä. Ronja Ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli saivat suhteessa yllättävän paljon aikaa, eikä Peppi Pitkätossua ollut satujunassa lainkaan mukana. Ehkä painotus vastaa paikallista hahmojen suosittuutta, tai sitten Lindgren on vain halunnut korostaa juuri valittuja satuja. Itse koin kuitenkin valinnat hyvinä, sillä sitä kautta sain kosketuspintaa myös satuihin, jotka ovat minulle vähemmän tuttuja.
Tekemistä koko perheelle
Vierailimme Junibackenissa kahden perheen ja yhden isovanhemman voimin. Lapsia oli siten mukana neljä (7 kk, 1,5 v., 3 v. ja 4 v.) ja aikuisia viisi, ikähaitarin yltäessä alle 1-vuotiaasta yli 60-vuotiaaseen.
Koska kävimme Junibackenissa Tukholman risteilyn yhteydessä, päätimme suunnata sinne heti laivan tultua maihin. Tallink Siljan terminaalista (Värtahamnen) pääsisi Junibackeniin kätevästi kävellen (kävelimme lankomieheni kanssa sieltä takaisin lastenrattaita lykkien), mutta pienille lapsille n. 3,5 kilometrin kävelymatka on liikaa. Onneksi terminaalin vierestä kulkee bussi suoraan Djurgårdenin luoteisreunaan, josta kävelymatkaa on enää muutama sata metriä kohteeseen.
Mielestäni Junibacken on aidosti koko perheen kohde. Rakennuksen neliöt on käytetty tehokkaasti ja lähes jokaisen kulman takana on jotain yllättävää ja kiehtovaa. Lapsille tämä on luonnollisesti äärimmäisen antoisaa, koska koko ajan on jotain uutta ja jännittävää edessä, eikä tylsistymisen vaaraa ole kuin lähinnä ruokapöydässä.
Myös aikuinen saa Junibacknista paljon irti. Veikkaan, että on vaikea löytää aikuista, joka ei olisi kuullut Peppi Pitkätossusta, Eemelistä tai vaikka Alfons Åbergista. Nämä hahmot ovat kulkeneet mukanamme jo muutaman sukupolven verran. Hahmojen näkeminen tuo sitä kautta mukavia nostalgian tuulahduksia ja toisaalta myös innostaa liittymään lasten seuraan leikkimään tuttujen hahmojen pariin.
Toisaalta kokemus myös muistutti, että on paljon hienoja ja opettavaisia satuja, joita kannattaa lukea omille lapsilleen. Nykyaikaiseen action-painotteiseen kerrontaan verrattuna vanhat sadut ja tarinat ovat mukavan realistisia ja seesteisiä. Lindgrenin ajan saduissa on myös usein arvokkaita opetuksia – myös meille vanhemmille!
Jätä aikaa myös shoppailuun
Junibackenin kirjakauppa on myös kokemuksen arvoinen. Siellä vierailuun kannattaa siten jättää aikaa, sillä hyllyiltä tarttuu varmasti jotain kotiin vietävää. Omalta osaltani tämä ei valitettavasti toteutunut täysin, joten kaupan rekkiin jäi mm. ihastelemani Alfons Åberg -t-paita, jollaisen olisin ostanut mielelläni tyttärilleni ja itselleni. Nyt reppuun päätyi lähinnä Pepin suklaakultakolikoita sekä pieni Alfons-kirjanen. Mukavia muistoja tosin nuokin.
Ehkä seuraavalla kerralla varaamme vierailuumme enemmän aikaa, jotta saamme myös tuettua toimintaa rahallisesti matkamuistojen muodossa. Varmaa on kuitenkin se, että Junibackeniin täytyy päästä uudestaan!
Kesäkumpu-terveisin, Antti
Junibackenissa on tullut käytyä lapsena ja muistikuvat paikasta ovat varsin positiiviset. Olisikin hauskaa nähdä vuosien jälkeen paikka uudelleen ja nähdä, miten muistikuvat vastavat todellisuutta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kannattaa ehdottomasti käydä! Oli kyllä itselle erittäin positiivinen kokemus ja aika paikan päällä vierähti yllättävän nopeasti.
TykkääTykkää