Nuuksion kansallispuistossa on monia hienoja reittejä ja luontopolkuja. Näistä suosituimmat sijaitsevat Haukkalammen ympäristössä (tutustu esim. Korpinkierroksen reittiin tästä), mutta laaja luontoalue tarjoaa muitakin luontopolkuja, jotka ovat vähemmän tunnettuja ja siten rauhallisempia.
Kirkkonummen Veikkolassa sijaitseva Kaarniaispolku kuuluu juuri näihin vähemmän tunnettuihin Nuuksion reitteihin ja oli myös minulle yllättävä tuttavuus. En olisi tähän reittiin varmasti vieläkään onnistunut törmäämään, ellei entinen työkaverini olisi hehkuttanut sitä Facebookissa.
Koko perheelle sopiva rengasreitti
Kaarniaispolku on Nuuksion kansallispuiston lounaiskulmassa kulkeva 2,7 kilometrin mittainen rengasreitti. Se on suunniteltu erityisesti koululaisille ja reitin varrella onkin useita tehtäviä, joita koululaiset voivat tehdä ryhmässä tai yksin.
Reitti on oikein kelpo myös muillekin luonnossa viihtyville ja patikoinnin ystäville, sillä se tarjoaa monimuotoista luontoa ja maisemia rasteineen. Rasteja suorittaakseen täytyy materiaali kuitenkin tulostaa etukäteen (tsekkaa materiaalit Metsähallituksen sivuilta).
Kaarniaispolun alkupiste on pysäköintialueella, joka sijaitsee Soidentaantien päässä Veikkolan teollisuusalueella. Itse luontopolku kiertää mukavasti metsässä ja suurin osa siitä kulkee myös Nuuksion kansallispuiston alueella (kansallispuiston alue alkaa kun on kävelty n. 600 metriä ja päättyy hieman 6-rastin jälkeen). Reitti on merkitty ruskein käpymerkein.
Kaarniaispolun reitti ei ole ihan helppokulkuisimmasta päästä. Sen varrella on nousuja kallioisille osuuksille, kävelyä kapeilla pitkospuilla ja toisaalta poluilla on suurehkoja kiviä ja juuria, joita saa väistellä. Varsinkin sateen jäljiltä polku voi olla kovin mutainen ja liukas.
Monimuotoista luontoa ja vaihtelevia maisemia
Minä suuntasin Kaarniaispolulle syksyisenä sunnuntaipäivänä, ruskan vielä värittäessä eteläistä Suomea. Sää patikointireissullani oli pilvinen mutta mukavan poutainen, eli oikein hyvä, ottaen huomioon koko viikon sademäärän. Sain siis nauttia kauniin syksyisestä säästä reittiä kiertäessäni. Vaikka sää olikin sopiva ulkoiluun, oli luontopolulla yllättävän hyvin tilaa – tai jos ihan tarkkoja ollaan, siellä ei ollut juuri lainkaan kanssapatikoijia.
Tilaa oli myös Soidentaantien päässä sijaitsevalla pysäköintialueella, jonne saavuin iltapäivästä. Pysäköintialueella on 30 autopaikkaa ja sinne ajaessani se oli lähes tyhjä (vain kuusi autoa minun autoni lisäksi). Saatuani autoni nätisti parkkialueelle, otinkin heti suunnan kohti luontopolkua ja sen seitsemää luontorastia.
Kaarniaispolku alkaa lähes heti Turunväylän alikulun jälkeen. Moottoritien jyly luo kylläkin erikoisen alkutunnelman, sillä tännehän piti tulla rentoutumaan luonnon hiljaisuuteen ja nimenomaan karata urbaania mölyä. Turunväylän melu ei valitettavasti katoa missään vaiheessa reittiä, vaan peittää paikoin luonnon äänet lähes täysin. Ilman autojen ääniä Kaarniaispolku olisikin erinomainen luontopolku.
Moottorien alituksen jälkeen kuljetaan lyhyt pätkä hiekkatietä, kunnes edessä aukeaa kaunis sekametsä. Metsän puhkaiseva polku kuljettaa syvemmälle metsän siimekseen ja askel askeleelta suomalaisen metsän taianomainen tunnelma kasvaa: sateisen viikon jäljiltä metsä hehkuu kauniin vihreänä, sillä sammaleet, varvut ja havut ovat säilyttäneet vehreytensä.
Kaarniaispolun luonto on maastoltaan mukavan vaihtelevaa: pääosassa on kuusivoittoinen sekametsä, mutta paikoin metsä antaa tilaa kallioille ja jyrkänteille (5. ja 6. rastin välissä on kaunista jäkälien ja kallioiden täplittämää mäntymetsää) sekä suoalueille. Reitin erikoisuus on viimeisen rastin ympärillä oleva, vuonna 1993 suljettu ja täytetty Veikkolan vanha kaatopaikka. Reitin luonnon monimuotoisuudesta saa hyvän kuvan seuraavan kuvasarjan myötä.
Reitti kierretään vastapäivään ja sitä rytmittävät vastaantulevat rastit (jotka tosiaan kannattaa tulostaa tai tallentaa kännykälle etukäteen, sillä rastitehtäviä ei ole itse reitin varrella). Ilman rastejakin pärjää, sillä vaihteleva luonto pitää kyllä huolen siitä, ettei patikoinnin aikana ehdi tylsistyä. Kuriositeettina mainittakoon, että rastit on merkitty polun varteen kaarniaista kuvaavilla merkeillä (mistä varmasti nimi tälle luontopolulle).
Vaihtelua reittiin myös oikopolun avulla
Kaarniaispolun reittiä voi hieman tuunata sillä sijaitsevan oikopolun avulla. Hieman ennen reitin toista rastia, ja nousua ensimmäiselle kalliolle, on mahdollista oikaista ja päätyä kuudennen rastin tienoille. Oikopolkua hyödyntämällä voi siis muokata luontopolusta 1,7 kilometrin mittaisen, mutta tällöin kylläkin suurin osa rasteista ja reitin kauneimmasta osasta jää näkemättä.
Oikopolkua ei ole viitoitettu mitenkään, joten sen sijainti kannattaa katsoa reittikartasta. Polku on tavallinen metsäpolku ja sen voi sivuttaa melko helposti. Eikä oikopolku itsessään ole mitenkään erikoinen kokemus, vaan nimensä mukaisesti oikaisee lähinnä metsän läpi ja tarjoaa mahdollisuuden reitin tuunaamiseen – tai tarvittaessa lisämatkan luomiseen, jos reitin kulkee edestakaisin.
Minä hyödynsin oikopolun juuri lisäreittinä, jolloin Kaarnaispolun kokonaismitaksi tuli noin 3,2 kilometriä.
Positiivinen kokemus sympaattisesta luontopolusta
Kaarniaispolusta jäi kaiken kaikkiaan erittäin hyvä fiilis. Minuun iski varsinkin vaihteleva ja monimuotoinen luonto sekä soisella osiolla kulkevat pitkospuut – pitkospuiden ystävä kun olen. Luontopolun vähäinen kävijämäärä oli myös oikein mukava lisä, ja sainkin nauttia polun tarjonnasta ilman jatkuvaa väistelyä. Ehkä kesäaika on suositumpaa, tai sitten minulla kävi vain tuuri, mutta vähemmän suositut luontopolut ovat tässä mielessä oikein mukavia kokemuksia.
Jos jotain jäin Kaarnaispolulta kaipaamaan, niin tauko- tai istumapaikalle olisi reitin varrelle ollut tilausta. Nyt ne loistivat poissaolollaan ja sain nauttia pienestä tauosta kallion päällä istuen – jollaisia muuten löytyy 5. ja 6. rastin väliseltä alueelta. Näin syysviileydessä kylmä kallio oli kaikkea muuta kuin mieltä lämmittävä, joten suosittelenkin ottamaan eväiden lisäksi mukaan istuinsuojia, jotta takapuoli ei jäädy tauon aikana. Tämä on kuitenkin mielestäni pieni puute ja reitin voi kulkea myös ilman taukoakin (tauko on kylläkin suotavaa, jos reitin kulkee lasten kanssa).
Retkeilykokemus jäi kuitenkin mukavasti plussan puolelle, ja tämä oli oikein hyvä muistutus tutkia näitä vähemmän tunnettuja luontopolkuja ja -reittejä. Niistä kun löytyy varsinaisia helmiä luontoystävälle.
Nuuksio-terveisin, Antti
P.S. Kaarniaispolun kävijöille löytyy runsaasti hienoa materiaalia Metsähallituksen sivuilla. Voit ladata mm. reitin kartan ja kattavan tehtäväpaketin (tehtäväpaketti löytyy 1-4.- ja 5.-9.-luokkalaisille sekä opettajille), joita suorittaa reitin aikana. Materiaali sopii hyvin myös meille aikuisille.
Ajatusmatkalla 