Viime sunnuntaina pääsin vihdoin rullaamaan SUP-lautani talvisäilytyksestä, virittämään suppailukaluston meloineen ja turvavälineineen käyttökuntoon sekä työntämään lautani liikkeelle mökkijärven rannasta.
Tämän suppailukauden avauksessa kevät oli jo päässyt vauhtiin kohtalaisen mukavasti eikä järvessä saati mökin ympäristössä näkynyt enää jälkeäkään talvesta. Sen sijaan koivuissa alkoi jo olla lehtien silmuja ja näkyi pihalla muutama sitruunaperhonenkin. Oli siis jo aikakin aloittaa vetten päällä leijuminen!
Veden pinta ennätyskorkealla
Runsasluminen talvi on jättänyt jälkensä järviin ja myös mökkijärvemme veden pinta oli yllättävän korkealla – näin korkealla en muista sen olleen vuosiin. Tämä helpotti luonnollisesti rannasta lähtöä, sillä rantavesi oli tavallista syvempää eikä evä ottanut siten pohjaan, mikä normaalilla veden korkeudella on tavallista. Veden pinnan korkeuden huomasi myös mökkijärven reunoja suppaillessa: tutut kivet olivat syvällä ja rantoja pääsi nyt tutkimaan vapaammin.
Mökkijärvemme oli myös yllättävän hiljainen: mökkiläiset loistivat poissaolollaan ja iso osa vesilinnuistakin oli selvästi vielä matkalla talvilomakohteistaan (lähinnä muutama satunnainen lokki kierteli järveä). Järvellä oli siten mukavan rauhallista suppailla, mitä nyt välillä puuskittainen tuuli pakotti keskittymään melontaan.
Vaikka päivä oli aurinkoinen ja pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko lämmitti mukavasti, huomasi kevään läsnäolon kuitenkin juuri tuulesta, joka oli kohtalaisen viileä ja puuskittainen – kiitos kylmän järviveden.
Tekniikka kuntoon kauden ensimelonnalla
Kuten aina suppailukauden avauksessa, ensimmäinen nousu laudalle oli hiukka hatara ja melontatekniikka ei vastannut parasta mahdollista. Onnekseni muutaman vedon jälkeen alkoi lihasmuisti toimia, joten löysin sopivan rennon asennon ja oikean tekniikan. Pian edes puuskittainen tuuli ei päässyt häiritsemään menoa.
Lopulta kauden avaussuppailusta tuli reilun kolmen vartin ja noin kolmen kilometrin mittainen. Vielä en raaskinut tehdä pidempää lenkkiä, sillä mökkipihan kevätpuuhat kutsuivat tekijäänsä ja aikaa mökkivierailulla oli rajatusti. Fiilis suppailun jälkeen oli kuitenkin erittäin hyvä ja odotankin innolla jo tulevia retkiä, joita toivottavasti tälle vuodelle on tulossa paljon. Ainakin kauden avaus muistutti miksi pidän lajista niin paljon.
Hyvää suppailukevättä!
Suppailuterveisin, Antti
Itse en ole tainnut ikinä kokeilla suppailua, vaikka sinällään mukavalta vaikuttavaa puuhaa. Kesällä ollaan taas menossa kuitenkin Järvisydämeen, niin silloin olisi tarkoitus kokeilla tuota ensimmäistä kertaa.
TykkääTykkää
Kokeile ihmeessä, on tosi kiva laji!
TykkääTykkää