Talvinen Korkeasaaren eläintarha lasten kanssa

Mistä löytyy yksi maailman vanhimmista eläintarhoista? No, Helsingistäpä tietenkin, ja tarkemmin sanottuna Korkeasaaresta, jossa sijaitseva eläintarha on perustettu jo vuonna 1889. Pienelle saarelle mahtuu yli 150 eläinlajia, joita käy vuoden aikana ihmettelemässä noin puoli miljoonaa kävijää.

Korkeasaaren eläintarha kuuluu Helsingin suosituimpien nähtävyyksien listalle ja varsinkin kesäisin siellä viihtyy moni lapsiperhe sekä muutkin eläinten ystävät. Talvisin Korkeasaari on myös harvinaisen aktiivinen, sillä eläintarha on auki vuoden jokaisena päivänä, juhlapyhät mukaan lukien: eläimet eivät lomaile (paitsi ehkä karhut, jotka viettävät leppoisia talviunia) ja siten tarvitsevat hoitoa ja ruokaa joka päivä.

Itse olen edellisen kerran vieraillut Korkeasaaressa lähes kolmekymmentä vuotta sitten ja silloinkin lähinnä kesäisin, joten talvinen eläintarhavierailu oli minulle siten ensimmäinen kerta — ja veikkaan muuten, että noiden vuosikymmenten aikana Korkeasaari on tovin muuttunut eläinasukkien, aitausten ja palveluiden osalta, joten siinäkin mielessä oli jo korkea aika uusia saarivierailu.

Lapsiperheiden suosiossa

Perheemme suuntasi Korkeasaareen vuoden ensimmäisenä päivänä (mikä sattui olemaan sunnuntai) lasten lounas- ja päiväuniajan jälkeen. Oletettavissa oli, että paikan päälle suuntaisi muutama muukin, sillä sää oli kauniin aurinkoinen, mutta täytyy myöntää että yllätyin paikan suosiosta saapuessamme Korkeasaaren lipunmyyntipisteelle ja sisäänkäyntiin.

Meidän lailla moni perhe oli lähtenyt viettämään aurinkoista sunnuntaipäivää eläinten seurassa, joten rattaita ja vilkkaita lapsia oli näkyvillä kiitettävästi.

Korkeasaari on maineensa mukaisesti lapsiperheiden suosiossa, sillä kukapa lapsi ei innostuisi isoista nelijalkaisista otuksista, hassuista apinoista, Kissalaakson asukeista, sekä eksoottisista Amazonia ja Africasia -talojen ihmeistä. Eläintarhan eri kohteet ovat mukavan lähekkäin ja jokaisen kulman takana on uutta nähtävää, joten perheen pienimmätkään eivät ehdi kyllästyä.

Myös ravinnon saanti on luotu helpoksi kompaktissa saaressa ja meidänkin perheemme löysi tiensä, muiden vierailijoiden lailla, Ravintola Karhun höyryävien patojen (tarkemmin sanottuna ranskisten) äärelle.

Lux Korkeasaari ja valotaidetta

Vierailumme aikana oli käynnissä myös Lux Korkeasaari, joka on 26.12.2022—8.1.2023 aikana järjestettävä erilaista valotaidetta saarella esittelevä tapahtuma. Vierailumme aikana varsinkin kävelyreittien varret oli valaistu kauniisti ja monen katseen vanginnut lonkeroteos Tentacles naulitsi myös esikoisemme huomion itseensä. Kävelyreittien varrella oli myös muita valotaideteoksia, joten pimeän tultua saaren luonne muutti aika lailla muotoaan.

Eläimiin valotaide ei kuitenkaan vierailuaikanamme ulottunut (mikä on ihan hyväkin), joten lapsille pimeän tulo oli ehkä hienoinen pettymys, sillä meiltä jäi näkemättä mm. Kissalaakson vetonaulat.

Kertavierailusta jokavuotiseksi kohteeksi

Mielestäni Korkeasaari oli (ja on) oiva kohde koko perheen päiväretkeksi. Me aikuiset olisimme voineet suunnitella vierailuamme hieman paremmin, mutta toisaalta molemmat tyttäremme olivat koko reissun ajan innoissaan ja keskittyneitä uusiin eläinystäviinsä.

Jos edellisestä Korkeasaari-visiitistäni oli vierähtänyt kolmisenkymmentä vuotta, tulee seuraava lähes varmasti jo loppukevään tienoilla, sillä sen verran onnistunut vierailumme mielestäni oli. Samalla saamme tilaisuuden kasvattaa lastemme eläintietoutta sekä ymmärrystä lajien suojelemisen tärkeydestä — arvokkaita asioita molemmat.

Korkeasaari-terveisin, Antti