Vapunaaton aamuna päätin suunnata kohti Nupurinjärveä, joka sijaitsee läntisessä Espoossa, Nupurin kaupunginosan ja Turunväylän välissä. Syy tähän visiittiin oli Nupurin lintutorni, jonka luin olevan kaunis ja visiitin arvoinen kohde – ja väitettiin sieltä löytyvät lintujakin.
Lintutorni itsessään sijaitsee Nupurinjärven eteläisellä reunalla, rehevöityneen kosteikon keskellä. Sinne päästäkseen täytyy – tai jos ihan tarkkoja ollaan, saa – kävellä puusta rakennettua ja hyvin kaunista luontopolkua pitkin. Pitkospuinen kulkuväylä on noin 300-400 metriä pitkä, mukavan leveä ja kulkee suurimmaksi osaksi veden päällä, joten se on jo itsessään upea ja taianomainen kokemus. Lintutornissa vierailuun voi siis yhdistää myös kauniin puisella luontopolulla kävelyn sekä tietysti ulkoilun!

Luontopolku pienen ja rehevän järven reunalla
Nupurin luontopolku kiertää Nupurinjärven eteläreunaa myöten ja on pituudeltaan noin 750 metriä. Osa polusta kulkee hyvin vetisen alueen läpi ja siten se tarjoaakin iloa etenkin pitkospuiden ystäville. Luontopolku on suht lyhyt ja päättyy Nupurinkalliontielle, josta on toisaalta mukava kääntyä takaisin päin, jolloin edestakaista matkaa kertyy noin puolitoista kilometriä. Myös järven pohjois- ja itäpuolta kulkee hiekkainen kävelytie asutuksen vieressä, joka mahdollistaa järven ihailun myös toisenlaisista kuvakulmista.
Nupurinjärvi itsessään on aika pieni ja matala järvi sekä melkoisen rehevöitynyt. Järven ranta on järvikortteen täyttämää ja se itsessään luo jo aika taianomaisen tunnelman. Rehevöityneisyyden takia järven ympäristössä viihtyy myös moni lintu.




Nupurin lintutornille ja luontopolulle voi suunnata joko pyörällä, bussilla tai autolla. Autoilijoille luonteva päätepiste on Nupurinkartanontien päässä sijaitseva pieni parkki-/kääntöpaikka, josta alkaa myös luontopolun toinen pää. Parkkipaikalle ei kylläkään mahdu kovinkaan montaan autoa (kymmenisen jos ihan tarkkoja ollaan), joten jos lintutornin suosio kasvaa tulevaisuudessa, tulee autoilevalle kansalle ahdasta.
Näkymiä lintutornista
Nupurin lintutornille vievä puinen ja veden päällä kulkeva väylä on todella kaunis ja kuvauksellinen. Pelkästään tämä lyhyt pätkä on jo vierailun ja ihastelun arvoinen. Itse lintutorni on n. kolmen metrin korkeuteen kohoava puinen rakennelma ja se sijaitsee aika tarkkaan 200 metrin päässä pysäköintialueesta.
Lintutorni on valmistunut vuonna 2016, samaan aikaan puisen luontopolun kanssa, mutta nämä viitisen vuotta eivät ole ehtineet jättää jälkiään, vaan sekä polku että lintutorni ovat moitteettomassa kunnossa – hyvä niin!


Sanotaan, että Nupurin alueella on runsas linnusto ja villiä luontoa, vaikka aluetta ympäröi jatkuvasti kasvava asuinalue ja kovaääninen moottoritie. Tämä lupaus mielessäni suuntasin kohti vesikasvillisuuden keskeltä nousevaa lintutornia, toiveenani päästä ihailemaan kevään innostamien lintujen pyrähtelyä. Lintutornissa vierailuajankohtani oli hyvinkin optimaalinen, palaahan moni lintulaji Suomeen juuri huhti-toukokuun aikana. Siksi odotukseni olivatkin suuret.
Entäs ne lintuhavainnot?
Tullessani Nupurin luontopolulle, minut otti vastaan moniääninen sirkutus ja laulu. Valitettavasti laulujaan lurittelevan linnut pysyttelivät tavoilleen tyypillisesti piilossa, mutta laulua oli mukava pysähtyä kuuntelemaan yöpakkasen raikastamassa kevätsäässä. Puista kävelyreittiä ympäröivä vesi oli suht korkealla ja lehdettömät puut loivat karun tunnelman. On kuitenkin helppo kuvitella miten kauniilta polkua ympäröivä maisema näyttää, kun puut ovat lehdessään ja luonto on täydessä kukoistuksessaan.

Vietin lintutornissa tovin, jonka aikana näin lähinnä lokkeja (harmaalokkeja ja kalalokkeja) sekä muutaman käpytikan. Pienemmän linnut olivat jo aamupuuhansa suorittaneet ja niillä taisi olla tärkeämpää tekemistä parin etsinnän muodossa. Lintutornissa oli kuitenkin mukava katsella ympäröivää maisemaa. Vaikka luonto oli nyt alkukeväisen karu, oli maisemassa kuitenkin jotain hyvin rentouttavaa – karu luonto on myös omalla tavallaan kaunis.
Tähän aikaan vuodesta, kun puut ovat lehdettömiä, näkee lintutornista sen vasemmalla puolella kulkevan Turun moottoritien autoineen. Vehreämpään aikaan autot pysyisivät näkymättömissä ja ehkä niiden melukin olisi hieman vaimeampi. Nyt autojen näkeminen hieman häiritsi, vaikka niiden tasaiseen huminaan ehtikin jo tottua.


Uudelle vierailulle ehkä kesällä
Nupurin lintutorni ja luontopolku osoittautuivat mukavaksi kokemukseksi. Esteetön kulkuväylä ja karun kaunis ympäristö toimii varmasti monelle luontoystävälle. Uskoisin myös, että tämä alue tulee olemaan suosittu Nupurin uusiin asuntoihin muuttaville perheille, sen verran lähellä se on asuntoja.
Minä uskon tekeväni uusintavisiitin Nupurin reitille hieman kesäisemmillä keleillä. Mukaan voisi myös lähteä koko perhe (eväiden kera), sillä puisella luontopolulla kulku ja lintutorniin nousu sopii oikein hyvin lapsiperheille.
Ulkoilu- ja lintujentarkkailuterveisin, Antti