Päijänteen kansallispuisto on luontohelmi keskellä Järvi-Suomea. Se tutustuttaa kävijänsä harju-, järvi- ja saarimaisemiin, sillä pitäähän kansallispuiston alue sisällään useita kymmeniä asumattomia saaria Päijänteellä sekä pienen alueen Pulkkilanharjua. Kansallispuisto on pinta-alaltaan 14 neliökilometriä ja sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueilla.
Minä kävin tutustumassa juuri Pulkkilanharjun osuuteen Päijänteen kansallispuistosta, ja tarkalleen ottaen sen 2,3 kilometrin mittaiseen Harjupolkuun. Tämän luontopolun lisäksi Päijänteen kansallispuistossa voi vaellella retkipoluilla, joista pisin reitti kulkee läpi Kelventeen saaren.
Pulkkilanharjun luontopolku, eli Harjupolku
Harjupolku on mukavan pieni luontopolku, jonka ehtii kävellä läpi helposti noin tunnissa. Suosittelen kuitenkin varaamaan aikaa tuplasti, jotta patikoinnin lomassa ehtii tutustua harjuluonnon erikoisuuksiin ja toisaalta nauttia Päijänteen kauniista järvimaisemista.



Luontopolun alkupiste on Karisalmen kauniin sillan kupeessa sijaitsevalla pysähdyspaikalla. Patikointitaival alkaa näyttävästi Karisalmen sillan alikululla leveätä hiekkatietä pitkin, mutta pian sillan alitettua alkaakin nopea nousu harjun päälle, josta aukeaa erilainen maisema Pulkkilanharjua viiltävälle autotielle sekä sitä ympäröivälle luonnolle.
Harjun laelta autot näyttävät kovin pieniltä ja ihmeen kiireisiltä. Siellä korkeuksissa oma kiire kuitenkin poistuu pian, sillä polku vie patikoijan kauemmaksi autotiestä, sen tuottaman melun muuttuessa etäiseksi huminaksi. Samalla aaltojen tasainen ja rytmikäs kohina valtaa äänimaisemasta kaivattua tilaa.
Luontopolulla oli sopivan yksinäistä
Vaikka elämme koronakesää ja ihmismassojen pitäisi täyttää suomalaiset luontokohteet ärsytystilaan asti, sain minä kävellä Harjupolkua lähes ylhäisessä yksinäisyydessä. Ehkä autoilijat olivat liian kiireisiä ajaessaan Pulkkilanharjua pitkin tai pieni luontopolku ei kerää satunnaisia vierailijoita Etelän kansallispuistojen lailla. Mistäpä tuon tietää, mutta minä nautin kuitenkin omasta rauhasta ja luonnon läheisyydestä, jota osasin hiljaisella polulla arvostaa.





Harjupolun reitti on merkitty sinisin maalijäljin puissa ja niitä on riittävin välein, jotta polun seuraaminen on helppoa. Polun varrelle on ripoteltu informatiivisia tauluja, joissa kerrotaan harjuluonnon syntytavasta ja erikoisuuksista. Nämä kannattaa lukea läpi, sillä tauluihin on tiivistetty mukavasti olennaisin tieto harjujen sielunelämästä.
Harjupolku on rengasreitti
Harjupolun alkutaival, joka kulkee harjun läntistä reunaa, on satunnaisilla koivuilla maustettua kaunista mäntymetsää. Polku on kivien ja juurien täplittämä, joten kännykkä kannattaa jättää taskun pohjalle, ettei polkuun ota liian läheistä tuttavuutta.
Kansallispuistossa olisi pidempikin reitti, Viinasaaren reitti, joka vie pohjoiseen tuoden mittariin muutaman lisäkilometrin. Minä päätin pidättäytyä Harjupolulla ja jätin pidemmän reitin väliin. Viinasaaren risteyksestä Harjupolun suunta kääntyikin takaisin Karisalmen sillalle, joten aloitin rengasreitin paluumatkan. Polku siirtyy samalla myös harjun toiselle puolelle ja lähemmän autotietä, joten ikäväkseni autojen äänet palasivat äänimaisemaan.



Harjun itäinen puoli on hyvin erilainen läntiseen verrattuna. Maa on mustikanvarpuja täynnä ja sattuu reitin varrelle pieni soistunut suppalampikin. Lyhyen taivalluksen jälkeen polku kaartaa Karisalmen sillan bussipysäkille, josta parkkipaikalle päästäkseen täytyy ylittää autotie. Tämä on myös Harjupolun päätepiste ja patikoija pääsee levähtämään sillan kupeessa olevan kioskin ruokailukulmauksessa.
Karisalmen sillan kioski ei muuten ollut auki, vaan visusti lukittu kettingein. Penkeillä istuessani ja tätä kirjoitusta naputellessani moni autoilija kävi sen vieressä ihmettelemässä, ehkä virvokkeet tai suklaapatukat mielessään. Onkohan korona sulkenut tuonkin kioskin lopullisesti, vai oliko kioskin pitäjällä kesäloma käynnissä? Tämäkin jäi mysteeriksi Päijänteen kansallispuistoon ja sen Harjupolkuun tutustuessani.
Patikointiterveisin, Antti
P.S. Jos Päijänteen kansallispuisto alkoi kiehtoa ja kaipaat visiitin taustalle vielä lisätietoa, kannattaa tsekata Luontoon.fi-palvelun informatiiviset sivut, joilta löydät vinkkejä, karttoja, reittitietoa ja historiaakin sivukaupalla. Tsekkaa sivut tästä!