Tästä kesäkuusta tulikin yllättäen mökkikuukausi. Koronarajoitukset ajoivat perheemme (monien muiden perheiden lailla) mökkeilemään jo alkukuusta, ja siinä missä kuumat helteet jatkoivat Suomen kärventämistä, jatkui myös meidän mökkielämämme.
Tämä mökkijakso tiesi hyvää minun suppailuharrastukselleni. Aamusta iltaan olisi mukavan lämmintä ja suppailuvedet liplattaisivat kutsuvasti vain muutaman metrin päässä.
Pienen lapsen isänä suppailuajan löytäminen ei ole kuitenkaan aivan yhtä helppoa kuin aikaisemmin, jolloin laudan päälle saattoi hypätä oikeastaan milloin vain. Nyt, kun vaimoni teki päivät töitä ja minä olin isyysvapaani mukaisesti tyttäreni kanssa, suppailuaikaa vapautui lähinnä todella aikaisin aamulla, tyttäreni päiväunien aikaan tai hänen nukahdettua illalla.
Iltaisin kiireetöntä suppailuaikaa
Niin kuin moni vanhempi varmasti tietää, lapsiperheen aamut tuppaavat olemaan turhan hektisiä eikä lapsen päiväunien aikana jää liiemmin aikaa järven pinnalla liitelyyn. Niinpä ilta-ajasta tuli minulle arvokas aika: rentouttava hetki, jolloin ei tarvitse vilkuilla kelloa tai murehtia auringonpistoksesta. Tyttäreni nukkuessa voisin keskittyä rakkaaseen lajiini, nauttia ilta-auringosta ja kuunnella luonnon ääniä, SUP-lautani lipuessa hitaasti peilityynen järven pinnalla.
Jos heinä- ja elokuu ovat säiden puolesta vähänkään samanlaisia kesäkuun kanssa, on tästä vuodesta tulossa minulle kaikkien aikojen suppailukesä. Takana on jo toistakymmentä suppailurundia, mutta veri vetää jatkuvasti laudan päälle.
Toivottavasti myös sinä, arvon lukija, olet päässyt nauttimaan mökkimaisemista ja suppailusta. Tai edessäsi on rentouttava kesäloma suppailun merkeissä.
Suppailuterveisin, Antti
Ajatusmatkalla 