Tuuhea metsikkö siivilöi aamun ensimmäisiä auringonsäteitä, ikään kuin valiten mitkä niistä pääsevät kohtaamaan verkkaisesti etenevän aamuisen vaeltajan. Nousevan auringon lämpö saa myös metsää reunustavan suomaiseman heräilemään kohmeisen yön jäljiltä. Pian aurinko kultaakin maiseman ja aikainen samoaja voi vain haukkoa henkeään ajatellen: mikä voisikaan tuntua taianomaisemmalta?
Torronsuon kansallispuistossa on ainutkertainen suoluonto ja sain kokea sen karunkauniissa talviasussaan viime vuoden lopulla (lue haikkailureissusta lisää täältä). Hiljainen suomaisema teki minuun valtavan vaikutuksen ja Torronsuon kansallispuisto pääsikin suoraan suosikkikansallispuistojeni listalle.
Olen aina pitänyt pitkospuita pitkin kävelystä ja Torronsuolla niitä riittää kilometrikaupalla. Toisaalta koen myös suurta nautintoa niinä hetkinä, kun pääsen luonnon hiljaisuuteen kaupungin melun keskeltä. Suon keskellä pitkospuita pitkin kävellessään ei kuule ympärillään mitään muita ääniä ulisevan tuulen ja askelten kopinan lisäksi. Tämänlainen hiljaisuus on urbaanille korporaatioihmiselle luksusta.
Videomuistoja vaelluksesta
Torronsuon päiväpatikoinnista oli jäänyt upeiden muistojen ja rentoutuneen mielen lisäksi myös kasa videoklippejä, joiden pariin pääsin vihdoin viime viikonloppuna. Näistä videoklipeistä sain kasattua parin minuutin fiilistelyvideon, joka mielestäni tavoittaa alussa kuvaamani tunnelman.
Toivottavasti myös sinä, arvon lukija, nautit videosta ja suomaiseman tunnelmasta. Nautinnollista virtuaalimatkaa Torronsuon kansallispuistoon!
Patikointireissuja muistellen ja uusia suunnitellen, Antti
Kiitos hyvästä vinkistä! Torronsuota olen selaillut vain kartan kanssa nopeasti, eikä reitit ole tuntunut houkuttelevilta. Rakastan soita ja pitkospuita, joten tämä saattaakin olla oikein oiva retkikohde, ja vieläpä lähellä Turkua.
TykkääLiked by 1 henkilö
Torro on kyllä mahtava paikka ja uskon että tykkäisit suomaisemien ja pitkospuiden ystävänä!
TykkääTykkää