Pandahuumaa ja historiaa: vappuaatto Berliinin eläintarhassa

Berliini tunnetaan muuristaan ja munkeista (joita paikalliset kutsuvat nimellä Berliner pfannkuchen), mutta myös maailmanluokan eläintarhasta, jolla on pitkä historia. Zoo Berlin on yksi kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä ja ehdoton vierailukohde niin aikuisille kuin lapsiperheille.

Tuossa ikonisessa kohteessa pääsimme vierailemaan vappuaattona, joka valkeni Berliinissä suorastaan kesäisen lämpimänä. Päivän aikana kävi ilmi, että eläintarhasta ei selviä yhdessä päivässä ilman priorisointia ja kompromisseja.

Historiaa ja kiehtovaa arkkitehtuuria

Berliinin eläintarha on Saksan vanhin lajissaan ja se on perustettu jo vuonna 1844. Ikä ja aikakauden filosofia näkyvät monissa sen rakennuksissa ja alueen arkkitehtuurissa.

1800-luvulla eläintarhojen suunnittelussa vallitsi trendi, jossa eläintalot suunniteltiin heijastamaan eläinten alkuperämaan arkkitehtuuria, jotta vierailijat voisivat kokea olevansa kaukaisissa maissa. Tätä suuntausta edustaa Berliinin eläintarhassa muun muassa Antilooppitalo (Antilopenhaus) itämäisellä tyylillään Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän islamilaista arkkitehtuuria peilaten sekä Norsuportti (Elefantentor), joka on rakennettu thaimaalaisen pagodin tyyliin. Uudemmista rakennuksista Panda Gardenissa on käytetty perinteisiä kiinalaisia elementtejä viittaamaan pandojen kotiseuduille.

Osa Berliinin eläintarhan rakennuksista on taasen modernimpaa tuotantoa, eikä niissä näy enää 1800-luvun ihanteet. Uudemmat eläintalot on rakennettu matkimaan mahdollisimman paljon luonnonmuotoja ja eläinten luonnollista ekosysteemiä. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa virtahepojen jokirantaa muistuttava allas ja merileijonien rannikkoluontoa simuloiva aaltoallas. Molemmissa on muuten laajat vedenalaiset ikkunat, joiden avulla voi kätevästi seurata eläinten pinnanalaista elämää.

Pienen kaupungin verran eläimiä ja elämää

Berliinin eläintarha on yksi maailman suosituimmista eläintarhoista ja se on monella muullakin mittarilla kärkisijoilla.

Kävijämäärissä mitattuna se on yksi Berliinin suosituimmista nähtävyyksistä 3-4 miljoonan vuosittaisen vierailijan ansiosta. Eläinlajien määrässä Zoo Berlin on kuitenkin aivan omassa luokassaan. Se on toistuvasti listattu maailman lajirikkaimmaksi eläintarhaksi, antaen kodin 1200 eri lajille ja noin 20 000 eläimelle. Eläinmäärä vastaa muuten keskisuurta suomalaista kaupunkia, kuten Heinolaa tai Loviisaa. Tällä sivulla on muuten paljon mielenkiintoisia faktoja eläintarhasta!

Pinta-alaltaan se ei ole mikään suuri: noin 33 hehtaaria on itse asiassa aika vähän, mutta se on suunniteltu erittäin kompaktiksi – vertailun vuoksi, Korkeasaari on kooltaan 22 hehtaaria ja kattaa noin 150 lajia. Edellä mainitut tarkoittavat sitä, että nähtävää Berliinin eläintarhassa on valtavasti, mutta kaikki on silti saavutettavissa kävellen.

Perheemme kohokohdat

Aloitimme oman eläintarhakierroksemme Norsuportilta heti aamusta, aika pian porttien avauduttua (eläintarha aukeaa vuoden jokaisena päivänä aamuyhdeksältä). Ajattelimme kiertää alueen vastapäivää reunoja myöten, jotta pysyisimme edes jotenkin kartalla ja emme joutuisi palaamaan takaisin. Tämä strategia ei kyllä aivan onnistunut, sillä heti alussa ohitimme Kädellisten talon, joka osoittautui myöhemmin sinne palatessamme yhdeksi parhaista kohteista.

Kädellisten talossa varsinkin veikeät ja älykkäät bonobot (kääpiösimpanssit) hauskuttivat meitä, ja niiden leikkiä (tai riitelyä, mistä kulmasta toimintaa haluaa katsoa) olisi voinut seurata pitkään. Myös laiskiaisten mindfulnessmainen ruokailu oli kiehtova kokemus.

Pidimme myös virtahevoista, merileijonista ja pingviineistä, joita kaikkia sai ihailla vedenalaisen näkymän tarjoavan lasipinnan läpi. Tämä ratkaisu oli mielestäni erinomainen mahdollistaen lapsille suoran näkymän eläimiin. Merileijonien altaalla istuimmekin pitkän tovin nauttien niiden vauhdikkaasta uinnista ja auringosta (sekä jäätelöstä).

Isopandat olivat mielestäni mainettaan tylsempi kokemus. Pandat lähinnä söivät ja nukkuivat, eikä toisaalta jatkuvasti kuhiseva ihmismuuri antanut mahdollisuuksia keskittyä pandojen elämään (osa aikuisista olisi voinut huomioida lapset paremmin). Tyttäremme olivat pandoista kuitenkin erittäin innoissaan ja varsinkin pandojen elämästä kertovaa videota he olisivat voineet katsoa vaikka kuinka monta kertaa.

Lapsille yksi suurimmista kohokohdista oli upea leikkipuisto (Adventure-playground), josta heitä ei meinannut saada lainkaan pois. Karhuaitauksen vieressä sijaitseva leikkipuisto on hienosti suunniteltu ja siellä on paljon leikki- ja kiipeilymahdollisuuksia eri-ikäisille lapsille. Aivan leikkipuiston vieressä sijaitsee myös Waldschänke-niminen ravintola (tässä muuten eri ruokailuvaihtoehdot), jonka ruokatarjonta oli yllättävän monipuolinen ja maukas.

Entä pettymykset ja opit?

Pakko myöntää, että pettymyksiä eläintarhavierailuumme ei mahtunut. Jääkarhuja emme nähneet remontin takia (mikä kylläkin harmitti minua pienen hetken) ja toisaalta myös vesimaailman (Aquarium) toinen kerros oli remontin takia suljettu. Remontit eivät kuitenkaan jääneet pahasti harmittamaan, sillä nähtävää ja koettavaa oli niin käsittämättömän paljon.

Pettymykseksi en voi myöskään kutsua sitä, että pieni osa eläintarhasta jäi näkemättä: emme yksinkertaisesti ehtineen kaikkialle yhden päivän aikana. Varsinkin lopussa jouduimme priorisoimaan eri kohteiden välillä. Oikeastaan monen eläimen luona olisi voinut viihtyä pidempäänkin, ja tärkein oppi itselleni olikin nimenomaan parempi priorisointi ja suunnittelu etukäteen. Tämän takia kannattaa tutkia alueen virtuaalikarttaa etukäteen ajatuksella ja ostaa lipunmyynnin yhteydessä myös paperinen versio, joka helpottaa alueella seikkailua huomattavasti. Pienelläkin suunnittelulla eläintarhavierailusta saa onnistuneemman.

Uskoisin, että lapsiperheen olisi järkevää jakaa eläintarhakäynti kahdelle päivälle. Tällöin eri osiot ehtisi kiertää rauhallisemmin ja toisaalta aikaa jäisi myös enemmän leikkipuistolle ja suosituimpien eläinten uudelleenkohtaamiselle.

Ehkä tämä on se malli, jota noudatamme seuraavalla Berliinin vierailullamme. Berliini on kaupunki, jossa voi kokea aina jotain uutta, mutta toisaalta myös palata vanhojen suosikkien pariin. Siispä ”Auf wiedersehen Berlin”, toivottavasti nähdään pian.

Berliini-terveisin, Antti