Kanaalikierros keväisessä Amsterdamissa

Amsterdamista jokaiselle tulee varmasti mieleen kanaalit ja niiden halkoma kaupunki. Amsterdamissa kanaalit ja kanavat ovatkin olennainen osa kaupunkisuunnittelua ja -kulttuuria, eikä niiltä voi oikeastaan välttyä mitenkään. Myös minulle ensimmäinen mielikuva Amsterdamista on juuri tuo uniikki kanaalien verkosto, joka hakee vertaistaan maailmalta.

Amsterdamin kanaaliverkosto on sen verran laaja – 165 kanaalia, jotka ovat yhteispituudeltaan yli 100 kilometriä – että kaupunki on saanut lempinimekseen Pohjoisen Venetsia (samaa nimitystä käytetään muuten myös Belgiassa sijaitsevasta Bruggesta ja – outoa kyllä – monesta muustakin kaupungista). Kanaaliverkostossa liikkuvia helpottamaan on rakennettu noin 1500 siltaa ja kanaaleissa köllöttelee lähes 90 saarta, jotka tuovat oman viehättävän vaikutuksensa kanaalien ympäristöön.

Työmatkan ohessa kaupunki- ja kanaalikierrokselle

Olen käynyt Amsterdamissa aikaisemmin muutaman kerran ja aina työmatkalla, joten aikani ei ole riittänyt kanaaliverkoston laajamittaiseen tutkimiseen. Amsterdamin sijaan minulle on tullut huomattavasti tutummaksi Utrecht ja sen kanaaliverkosto (josta voit lukea tarkemmin tästä ja tästä postauksesta), ja noiden kokemusten myötä Amsterdam on jäänyt kutkuttamaan kovasti, onhan se Alankomaiden suurin kaupunki ja sen kanaaliverkosto laajin.

Viimein toukokuulle sain kutsun työmatkalle, joka järjestettäisiin Amsterdamissa, ja sopivasti vielä mukavalla ja keskeisellä sijainnilla – etenkin kanaaliseikkailu huomioiden – Oosterdokseilandin saarella. Lähistöllä sijaitsisi kuuluisa kanaalivyöhyke (eli Grachtengordel), jossa on samankeskiset kanavat Herengracht, Prinsengracht ja Keizersgracht.

Tälle työmatkalle kollegani olivat suunnitelleet kiehtovan kaupunkikierroksen, jonka aikana pääsisin ihailemaan tärkeimpiä nähtävyyksiä, joihin myös kanaalit kuuluivat.

Kanaalien historiasta

Kanaaliverkoston syntyaika johtaa aina 1600-luvun alkuvuosille, jolloin kolme pääkanavaa (aikaisemmin mainitsemani Herengracht, Prinsengracht ja Keizersgracht) kaivettiin tukemaan kaupungin kasvua. Tällöin elettiin ns. Hollannin kulta-aikaa ja kanavia käytettiin niin ihmisten, oluen ja muiden tavaroiden kuljetukseen kuin puolustustarkoituksiinkin. Hiljalleen kanaalit laajentuivat ympäri Amsterdamia ja muutaman vuosisadan aikana saavutettiin nykyisen laajuinen kanaaliverkosto.

Amsterdam on vanha kaupunki ja sen juuret ulottuvat aina keskiajalle saakka. Kaupungissa näkee siten paljon kauniita taloja ja historiallisia rakennelmia. Varsinkin keskustan kanaalivyöhykkeellä on paljon upeita taloja, siltoja ja toisaalta myös kirkkoja ja museoita. Alueen taloissa on myös aikojen saatossa asunut valtava määrä merkkihenkilöitä (esim. Daniel Fahrenheit, John Adams ja Pietari Suuri), joista muistuttaa talojen kyljissä olevat kyltit.

Vanhojen talojen ja Amsterdamin haastavan maapohjan erikoispiirteenä on muuten hiljalleen vajoavat ja kallistuvat rakennukset: aikoinaan rantojen talot paalutettiin puupaaluilla, jotta ne saatiin rakennettua riittävän tukeviksi, mutta satoja vuosia vanhat rakenteet ovat jo osittain eroosion syövyttämiä ja siten lahoja. Tämä on johtanut talojen kallistumiseen tai osittaiseen vajoamiseen, mikä saattaa turistin silmään vaikuttaa sympaattiselta ja toisaalta tuovan mieleen viittauksen Venetsiaan ja sen vajoaviin taloihin.

Monta tapaa tutustua kanaaleihin

Amsterdamin kanaaleihin voi nykyään tutustua monilla eri tavoilla, kuten kävellen, venetaksilla, huviveneillä, meloen tai jopa SUP-laudalla. Talvella, kanaalien ollen jäässä (mikä tapahtuu nykyään hyvin harvoin), niillä voi myös luistella, mikä onkin aikoinaan ollut klassinen talvilaji paikallisille.

Tällä kertaa sää oli onneksi lämpimän keväinen, joten työporukkamme kiersi kanaalien labyrintissa kävellen, osittain jotta saisimme tutustua siltoihin ja kiinnostaviin rakennuksiin, mutta toisaalta myös jättäen improvisaatiolle varaa. Itse nautin suuresti kävelystä ja se on mielestäni se mukavin ja kätevin tapa liikkua kaupungissa. Onneksemme porukassamme oli paikallisasukkeja, joten saimme räätälöidyn kierroksen kaupungin keskustassa.

Kanaalikierros kävellen

Aloitimme kierroksen hotelliltamme, joka – kuten alussa mainitsin – sijaitsi mukavasti vanhan kanaalivyöhykkeen alkupäässä. Hotellilta otimme suunnan kohti Amsterdamin vanhaa pörssiä, jossa tapasimme oppaamme ja jatkoimme kohti kiehtovaa kanaaliverkostoa.

Kierroksemme aikana syväsukelsimme etenkin historiaan ja toisaalta myös alueen arkkitehtuuriin, jota kanaalit ja eri vuosisadoilta peräisin olevat rakennukset edustivat. Tutustuimme etenkin Amsterdamin kanaaliverkoston vanhimpaan osaan, eli Oudezijds Voorburgwal -kanaaliin, joka on rakennettu jo vuonna 1385. Tällä alueella on valtavasti historiallisia ja merkittäviä rakennuksia (esim. Amsterdamin vanhin rakennus, alun perin kirkoksi rakennettu ja nykyään museona toimiva, Oude Kerk vuodelta 1305) ja nähtävyyksiä sekä kansallisia monumentteja. Tämä pätkä tunnetaan myös toisenlaisesta toiminnasta, sillä kanaalin varrella sijaitsee yksi Punaisten lyhtyjen alueen kuuluisimmista kaduista.

Grachtengordel on kulttuurista kiinnostuneille oiva kohde. Lyhyen etäisyyden päässä toisistaan sijaitsee valtavasti erilaisia museoita (esim. Rembrandt-museo, kansallismuseo ja H’art-museo sekä muutama eksoottisempi, kuten Amsterdamin tulppaanimuseo, kannabismuseo ja asuntovenemuseo), kuninkaallinen palatsi (joka kylläkin on ollut jo pitkään hyvin vähäisellä käytöllä) ja kansallisooppera.

Oppaamme pyrki näyttämään meille myös muutamia erikoisuuksia, kuten Amsterdamin kapeimman talon, joka on vain 1,90 metriä leveä, 4 metriä syvä ja 7 metriä korkea. Tuossa rakennuksessa pystyy hädin tuskin kääntymään, saati liikuttelemaan suurempia huonekaluja. Toisaalta Prinsengrachtin varrella sijaitsee yksi Amsterdamin tunnetuimmasta taloista, nimittäin talo, jossa Anne Frank piileskeli toisen maailmansodan aikaan. Se olisi ollut mielenkiintoinen kohde vierailla, mutta kävelimme kuitenkin tuonkin talon ohi aikapuutteen takia. Yllätyksekseni kulman takana olevassa talossa osoittautui asuneen myös tunnettu ajattelija ja filosofi, René Descartes.

Ehdimme onnekseni ylittämään muutamia todella hienoja siltoja, joista osa on varsinkin iltaisin tyylikkäästi valaistu. Samoin myös kanaaleja myötäilevät kadut ja niiden varrella seisovat talot on paikoin valaistu kauniisti. Auringon laskettua Amsterdamin vanha kaupunki näyttäytyykin aivan uudenlaisena. Tuntuu kuin olisi tullut uuteen kaupunkiin, sillä sen verran erilaiselta kaupunki näyttää.

Amsterdamin katujen pimetessä alkoi myös meidän silmäluomemme painaa sen verran paljon, että totesimme parhaaksi siirtyä takaisin hotellille lepäämään. Noin viiden kilometrin kanaalikierros oli ollut antoisa ja opettava – sekä muistutus, että Amsterdamiin tutustumiseen tulisi varata useamman päivän verran aikaa, sillä sen verran kiinnostavaa nähtävää kaupungissa on.

Keväisin terveisin, Antti

P.S. Alankomaiden kanaalit ovat muuten ihanteellisia suppailuun ja suppailu kaupungin kanaaliverkostossa onkin yllättävän helppoa kesäisin, etenkin kun tarjolla on useampi vuokrauspiste. Olin hieman elätellyt toiveita päästä suppailemaan työpäivän päätteeksi, mutta valitettavasti aikani ei riittänyt tähän. Suppailu jääköön siis odottamaan tulevia työ- tai vapaa-ajanmatkoja Amsterdamiin.