On taas se aika vuodesta kun isät saavat juoda tavallista enemmän kahvia ja paistatella hetken valokeilassa, sillä tänään on vietetty isäihmisten suosikkipäivää, eli isänpäivää.
Isänpäivä alkaa olla allekirjoittaneelle itse asiassa melkoinen festivaali, sillä samana viikonloppuna juhlitaan luonnollisesti minua isänä mutta myös minun isääni, eli vaaria, ja vaimoni isää, eli mofaa. Ja koska tässä ei enää olla parhaassa festari-iässä, menee isänpäiväviikonlopusta toipumiseen taas pieni tovi. Ei siis ole lainkaan ihme jos isänpäiväviikonlopun jälkeen jotkut isäihmiset (minä mukaan lukien) ovat tavallista väsyneempiä.
Niin, isi on vähän väsynyt
Viime vuonna isänpäivä meni väsyneillä silmillä, sillä nuorempi tyttäreni oli vasta puolivuotiaana iässä, jossa unet ovat kovin katkonaisia. Nykyäänkin kyllä väsyttää, mutta satunnaisin väliajoin toistuvat hieman pidemmät unet auttavat pahimman univelan ”maksussa”.
Pienten lasten unet tuntuvat menevän ”aalloissa”, eli välillä on jaksoja jolloin uni maistuu koko yön mittaisena ja välillä on unta häiritseviä tekijöitä, kuten hammasten puhkeamisia, vatsakipuja/ilmavaivoja ja omituisten unien ilmestymisiä pienen ihmisen mieleen.
Tällä hetkellä nuorimmaisemme kaipaa öistä huikopalaa päiväriehuntaa kompensoimaan ja toisaalta tuttua syliä päästäkseen takaisin unimaailmaan. Tämä luonnollisesti tuntuu suoraan meidän vanhempien jaksamisessa, sillä 1-3 herätystä yössä syö voimia tasaisen tappavasti. Onneksi isänpäivä on kuitenkin kerran vuodessa, sillä silloin voi saada hemmottelua ns. ”viran puolesta”.
Isälle kahvia, suklaata ja sukulointia
Tänä vuonna isänpäivän juhlinta aloitettiin ennakkoon jo edellisenä päivänä ja visiitillä vaimoni vanhempien luokse mofaa juhlistamaan. Tänään isänpäivänä oli taasen vaarin vuoro kun suuntasimme minun vanhemmilleni isänpäivälounaalle.
Sukuloinnin välissä myös minä olen saanut oman osuuteni isänpäivähumusta ja tyttäreni ovatkin muistaneet minua halauksin, leikkitoivein mutta myös mukavin lahjoin: sain isänpäiväaamuna hienon lahjapaketin, joka sisälsi muistipelin esikoistyttäreni kuvilla varustettuna, huoltopaketin väsyneille jaloille ja suklaakalenterin ravitsemaan pahinta suklaanhimoa sekä esikoisemme taiteileman upean isänpäiväkortin.
Suklaan suurena ystävänä herkkulahja lämmittää aina, mutta toisaalta omien lasten halailut ja hymyilevät kasvot ovat kaikkia lahjoja arvokkaampia. Isänpäivässä onkin mielestäni tärkeintä irtautua hetkeksi omasta arkikuplastaan ja miettiä kaikkia upeita hetkiä lasten kanssa sekä pohtia isyyden merkitystä itselleen.
Seuraava viikko lepoa
Aktiivinen isänpäiväviikonloppu on kohta ohi ja väsynyt isäihminen pääsee taas seilaamaan arjen tasaisessa aallokossa – täytyy myöntää, että vauhtia ja tekemistä on viikonlopussa riittänyt!
Ehkä voisi olla aiheellista harkita isänpäivän jälkeistä maanantaita vapaaksi isäihmisille, sillä muuten kyseisenä päivänä saattaa työ- ja lähiympäristössä haahuilla väsyneitä isiä. Tätä vapaapäivää odotellessa taidan avata vielä yhden luukun isänpäiväsuklaakalenterista, ennen kuin suuntaan takaisin energisten tyttärieni iltaleikkien ääreen.
Oikein hyvää ja (toivottavasti) rentouttavaa isänpäivää (sekä niiden jälkeisiä päiviä) kaikille isille, vaareille ja isien lapsille!
Isänpäiväterveisin, Antti
Ajatusmatkalla 