Märkäpuku, tuo jokaisen viileissä säissä suppailevan ystävä ja apu. Märkäpuku on suppailijalle, surfaajalle ja leijasurfaajalle kuin toinen iho ja sitä arvostaa oikeastaan kunnolla vasta silloin kun putoaa jääkylmään veteen kaukana kotirannasta. Silloin vettä imevä perusvaatetus ei pelkästään osoittaudu kylmäksi ja painavaksi, vaan voi myös olla kohtalokas valinta.
Minä ehdin suppailla viitisen vuotta ennen kuin pääsin pukemaan ensimmäisen märkäpukuni päälleni (eipä muuten ole tullut tilaisuutta tähän muidenkaan harrastamieni/kokeilemieni lajien kanssa). Ennen tositoimiin hyppäämistä, päätin koepukea märkäpuvun kotona, jotta sen koko ja istuvuus tulisi varmistuttua. Tämä harjoituspukeminen muuten tapahtui kotona vaimoni valvovien silmiä alla ja hän meinasi tikahtua nauruun katsellessaan rimpuiluani märkäpuvun parissa.
Lyhythihainen ja kevyt ION:in märkäpuku
Mutta itse asiaan ja uudenkarheaan märkäpukuuni. Kyseessähän on ION:in Onyx Amp Steamer -malli, joka lyhythihaisena ja suht ohuena sopii oivallisesti keväiseen, alkukesäiseen ja syksyiseen suppailuun.
ION Onyx Amp Steamer SS 2/2 NZ DL kuulostaa melkoiselta nimihirviöltä, eikä oikeastaan kerro asiaan vihkiytymättömälle juuri mitään. Jouduin itsekin kaivamaan googlen esille ja selvittämään mitä kryptisen nimen eri kirjaimet ja numerot tarkoittavat, ja mikä vaikutus niillä on itse märkäpuvun osalta. Alla siis tarkennusta:
- ION Onyx Amp: tässä merkkikombinaatiossa ION on puvun valmistaja, Onyx on mallisto, jonka Amp-tuotesarjaan puku kuuluu.
- Steamer: ION:in märkäpukujen alakategoria, jonka puvut soveltuvat tyypillisesti yli +10 asteen keleille.
- SS: Short Sleeve, eli lyhythihainen malli
- 2/2: tämä numerosarja kuvaa märkäpuvun paksuutta kahdesta eri kohdasta. Ensimmäinen numero (2) tarkoittaa puvun paksuutta milleissä torson alueelta ja toinen numero (2) puvun paksuutta milleissä käsien ja jalkojen kohdalta. Eri paksuisia pukuja löytyy monissa eri kombinaatiossa (3/2, 5/3 jne.) ja tämän puvun osalta paksuus on kauttaaltaan 2 millimetriä, eikä siten sovellu talvikeleille.
- NZ: tällä viitataan märkäpuvun vetoketjuun ja NZ, eli nozip, tarkoittaa, että märkäpuvussa ei ole vetoketjua. Vastaavasti BZ (backzip) tarkoittaa takana olevaa vetoketjua ja FZ (frontzip) edessä olevaa vetoketjua.
- DL: Double lined, eli puku on rakekennettu kahdesta kerroksesta, joiden avulla saadaan elastisuutta ja kestävyyttä.
Ylläolevien lisäksi olennaisia tietoja tämän märkäpuvun osalta ovat myös koko (50/M) sekä väri (marine / black). Minun märkäpukuni saapui Shark SUP -laudan yhteydessä Leijakoulu Lappiksen toimittamana ja suosittelenkin tsekkaamaan heidän märkä- ja kuivapuvun ostajan oppaansa jos aihe on ajankohtainen (kiitos muuten Lappiksen Harrille taas loistavista vinkeistä ja koon määrittelystä).
Märkäpuvun koesovitus
Nyt päästäänkin sitten hauskimpaan osuuteen, eli märkäpuvun koesovitukseen ja riisumiseen. Hauskuuden lisäksi ensimmäinen sovittaminen on muuten myös aika tuskaista, sillä puvun päällelaitto on aikamoista ähellystä ja puhkumista. Ja sitä sen toisaalta täytyykin olla, jotta puku istuisi kunnolla ja toimisi oikein. Ideanahan on, että märkäpuku istuisi päälle kuin se kuuluisa hansikas. Ylimääräistä pukumateriaalia ei saisi jäädä lepattamaan esim. kainaloista tai selästä, mutta toisaalta puku ei myöskään saa kiristää liikaa, jolloin veri ei pääse kiertämään kunnolla tai liikkuvuus heikkenee.
Koska tässä märkäpuvussa ei ole vetoketjua, mietin tovin miten saan sen venytettyä päälleni. Kävi nimittäin mielessä, että kapeasta suuaukosta ei oikein mitenkään voi mahtua minun kokoistani aikamiestä, vaikka suht solakassa kunnossa kuvittelenkin toisinaan olevani.
ION korostaa puvun elastisuutta ja sen kyllä huomaan päällelaittaessa. Ehkä kokeneemmat märkäpukujen käyttäjät sujahtavat puvun sisään heittämällä, mutta minun ensimmäinen kertani vei useita minuutteja. Kun tajusin (ja uskalsin) venyttää suuaukkoa tarpeeksi, pääsin vihdoin ahtautumaan märkäpukuuni (toisella kokeilukerralla sain märkäpuvun päälleni yksin reilussa kolmessa minuutissa).
Tovin märkäpuvussa hikoiltuani päätin kokeilla sen pois ottoa. Riisuminen olikin huomattavasti helpompaa, eikä vähiten siksi, että puku oli sisältä hiestä märkä. Asiaa hieman selvitellessäni, kävi myös ilmi, että märkäpuvun pukemista voi helpottaa pukemalla sen päälleen vedessä. Tällöin pukuun solahtaa huomattavasti jouhevammin – täytyypä pitää mielessä!
Ensikokemus suppaillessa
En ehtinyt koeajamaan märkäpukua viileillä keleillä, mutta ensikokemukseen avautui sopiva hetki nyt juhannusviikolla. Silloin tein kokeiluni iltamyöhään, ilman lämpötilan laskiessa reiluun viiteentoista asteeseen. Näissä asteissa ION Onyx Amp Steamer olisi oikein sopiva, joten eipä muuta kuin pukua niskaan!
Kun olin tovin taistellut märkäpuvun pukeutumisen parissa hyttysiä hätistellen (sisällä en voinut tätä toimenpidettä suorittaa, sillä lapset olivat jo nukkumassa), juolahti mieleeni oiva ajatus: näin hyttysajan ollessa pahimmillaan, suojaisi märkäpuku minua loistavasti noilta verenimijöiltä. Siltä osin märkäpuvun käyttö kesällä on suorastaan erittäin suositeltavaa – varsinkin auringonlaskun ja tyynen kelin aikaan, jolloin hyttysmäärä on pahimillaan. Tämä ajatus mielessäni lähdin melomaan märkäpuku päällä kohti mökkijärven vastarantaa vain vähän välittäen korvieni vieressä inisevistä hyttysistä.
Jos unohdetaan hyttyset hetkeksi ja pohditaan miltä se märkäpuku sitten tuntui suppaillessa. Jahka päälle pukemisesta selviää, on tämä ION Onyx Amp Steamer oikein mukava pitää päällä joustavuutensa ja istuvuutensa ansiosta. Märkäpuvun läsnäolon kyllä tuntee, mutta puku joustaa todella hyvin ja mahdollistaa vapaan liikkumisen, joka on suppaillessa hyvinkin tärkeää. Kyytiin nousu, melominen ja myös muu liikkuminen SUP-laudan päällä oli helppoa.
Kääntöpuolella on lähinnä mahdollinen hikoilu jos märkäpukua käyttää liian lämpimällä tai intoutuu suppailemaan täysillä verenmaku suussa. Tämä malli on kuitenkin sen verran ohut ja hengittävä, joten onneksi minun ei tarvinnut kärsiä hikoilusta iltasuppailuni aikana lainkaan.
Entä kaatuminen SUP-laudalta ja nouseminen takaisin kyytiin?
Märkäpuvun käyttämisessä on hyvänä puolena turvallisuus ja sen tuoma varmuus omaan suppailuun: märkäpuvun käyttäminen luo tuntee, että kaatuminen ei ole yhtä ikävä kokemus verrattuna normivaatteisiin, jotka märkinä painavat yllättävän paljon ja toisaalta kylmettävät kotirannalle suppailevan kaatujan. Itse ainakin koin vapauttavana ajatuksen, että kaatumisella ei oikeastaan ole mitään väliä.
Ja koska tuota tunnetta oli mielestäni myös hyvä haastaa, päätin kokeilla kaatumista ja SUP-laudalle nousua.
Itse veteen kaatumista märkäpuku pehmentää mukavasti. Juhannusviikolla veden lämpötila oli sen verran korkealla, joten märkäpuvun lämmittävää vaikutusta ei oikein päässyt kokemaan. SUP-laudan päälle noustuani (mikä oli helppoa joustavan puvun ansiosta) tuntui kuitenkin siltä kuin ei olisi kaatunut lainkaan: uudenkarhea märkäpukuni piti minut lämpöisenä (ja kuivana) veteen joutumisesta huolimatta. Toisaalta, muutaman melanvedon jälkeen ei kastumista edes huomannut.
Voin kyllä suositella märkäpuvun käyttöä – myös tällaisilla kesäkeleillä – varauksetta! Kuumimmilla helteillä ja suorassa auringossa sitä ei välttämättä kannata pitää, mutta aamu- ja iltasuppailuille märkäpuku on oiva kaveri mukaan (puhumattakaan sen suojasta hyttysiä vastaan). Niin, ja tietysti kylmemmillä säillä märkäpuvun käyttö on suorastaan suositeltavaa!
Suppailu- ja vesiseikkailuterveisin, Antti
P.S. Jos kiinnostuit märkäpuvuista (tai ehkä kuivapuvusta), suosittelen tsekkaamaan seuraavan Leijakoulu Lappiksen oppaan: Ostajan opas – märkä- ja kuivapuvut. Vastaavasti myös Lappiksen Youtube-kanavalla oleva Ostajan opas -video on oivaa ja informatiivista sisältöä.
