Kyllä viime viikolla hemmoteltiin Suomen suppailevaa kansaa, sillä monena päivänä oli elohopea kivunnut yli 25 plusasteen, mahdollistaen suppailun kesävermeissä vielä auringonlaskunkin aikaan. Veden pinnalla sai leijua pelkissä t-paidassa ja shortseissa sekä paljain jaloin. Tällaisessa varustuksessa olen tottunut suppailemaan lähinnä keskikesän aikaan.
Ajatella, että vain puolitoista viikkoa sitten mökkijärvellämme oli vielä alkukeväisen kylmää ja harmaata. Avatessani tämän vuoden suppailukauttani meloin kädet kohmeessa kerrospukeutuneena ympäri järveä viileän tuulen tuivertaessani kasvoja ja saaden kyyneleet valumaan silmistäni. Aikamoinen ero toukokuun viikoilla!
No, en voi valittaa, sillä mieluummin sitä suppailee tyynellä järvellä auringon lämmittäessä varpaita. Kesäisen sään seurauksena sainkin suppailukauteen hyvän draivin, sillä puolen viikon aikana suppailukertoja ehti tulla kuusi. Seurakseni sain näille suppailureissuille peilityynen järven ja pilvistä lähes kirkkaan taivaan – olosuhteet, jotka eivät todellakaan ole tyypillisiä toukokuun puolessa välissä.
Vihertäviä puita, perhosia ja kujertelevia lintuja
Tällä lämpimällä jaksolla on ollut se hyvä puoli, että minun suppailuintoni lisäksi myös mökkijärveä ympäröivä luonto on herännyt eloon. Puihin on puhjennut vihreitä lehtien alkuja, perhosia lentelee loistoonsa ehtineissä kukissa ja linnut käyvät kovaa taistelua löytääkseen puolison pesäpuuhiinsa. Tätä kaikkea onkin hienoa seurata mökin pihapiirissä, mutta myös SUP-laudalta käsin.
Suppaillessa pääsee kosketuksiin luonnon kanssa erittäin hyvin (tätä olen fiilistellyt jo aiemminkin suppailuharrastukseni alkutaipaleella). Rauhallisesti meloessaan ei tule juurikaan tehtyä äkkinäisiä liikkeitä tai ääniä, jotka pelästyttäisivät rannassa tai järvellä hengailevia lintuja tai muita eläimiä. Näin suppailun lomassa voikin kätevästi harrastaa lintujen ja muun luonnon tarkkailua.
Minä sain omien suppailuideni lomassa ihmetellä mm. sääksin ja kalalokin välistä riitaa (kalalokki antoi sääksille yllättävän helposti kyytiä) sekä ohittaa laulujoutsenparin yllättävän läheltä meidän tullessa toisiamme vastaan järven kapeimmassa kohdassa (ilokseni joutsenet eivät pelästyneet niin, että olisivat karanneet lentoon). Lisäksi olen tutkaillut rantasipien pyrähtelyä sekä kuikkien kalastelua – asioita, joihin ei tulisi välttämättä kiinnitettyä huomiota rantaperspektiivistä käsin.
Kesälomaan ja kesäkeleihin on vielä aikaa, joten toivottavasti säät pysyvät viime viikon kaltaisina, sillä se tarkoittaisi tämän kauden suppailukertojen mukavaa kasvua ja hienoja luontokokemuksia.
Mukavaa suppailukevättä ja nautinnollisia hetkiä luonnon keskellä, arvon lukija. Toivottavasti pääsit nauttimaan toukokuisista helteistä ja heräävän luonnon ihmeistä.
Suppailuterveisin, Antti
Ajatusmatkalla 