Varpajaiset, tuo isäihmisille keksitty keino juhlistaa lapsensa syntymää miesporukassa. Nehän olisi tarkoitus järjestää heti lapsen synnyttyä, mutta kyllähän noin kolme kuukautta lasketaan ”pian lapsen syntymän jälkeen”-kategoriaan?
Tyttäreni syntymästä on aivan yhtäkkiä ehtinyt vierähtää jo lähes kolme kuukautta. Kolmen viikon isyysloman ja töihin paluun jälkeen oma aikakäsitys on saanut uuden ulottuvuuden, jota kutsun nimellä ”isi on vähän väsynyt”-aika, sillä elämää dominoi jatkuva haukotusten tulva. Kaiken kiireen keskellä varpajaisten järjestäminen on siis siirtynyt to do -listallani tasaisesti eteenpäin, kunnes toistuvien muistutuksien ansiosta otin itseäni vihdoin niskasta kiinni ja soitin paikalliseen panimoon.
Käsityöläismeininkiä ja rentoa tunnelmaa
Minut hyvin tuntevat tietävät, että olen artesaanioluiden ystävä, joten alusta lähtien oli selvää, että haluaisin järjestää omat varpajaiseni olutpanimon tiloissa. Paikaksi valikoitui nopeasti Olarin Panimo, sillä kyseiseen panimoon liittyi yllättäen monta minuun viittaavaa seikkaa:
-
-
- Ensinnäkin: Olarin Panimon nimi viittaa nykyiseen asuinpaikkaamme, eli Lystimäkeen, joka sijaitsee Olarin kainalossa.
- Toisekseen: Olarin Panimon pääkallopaikka sijaitsee Otaniemessä, joka on minun alma mater, eli sivistyksen ja koulutuksen lähteeni.
- Kolmanneksi: Olarin Paninon valikoima on sopivan kokeellinen ja käsityöläishenkeä kunnioittava, joten paikka olisi kuin tehty minulle ja kaveriporukalleni.
-
Olarin Panimon tiloissa Otaniemessä sijaitsee myös panimon taproom-ravintola, jossa saa luonnollisesti maistella panimon vakiotuotteita ja joitain erikoisuuksia, joita panimomestari on luovuuspiikin iskiessä päättänyt kokeilla. Tiedossa olisi siis olut-tasting ja ilta ystävien seurassa.
Oluiden arvottamista ja isätarinoiden jakamista
Varpajaisporukkamme koostui kymmenestä miehestä, jotka ottivat maisteluhaasteen rohkeasti vastaan (no, jos ihan rehellinen olen niin hirveästi ei tarvinnut ketään rohkaista saati haastaa). Maistelulistallamme oli kuusi erilaista olutta, jotka arvotimme varpajaisia varten tekemääni arviointilomakkeeseen. Maistelun ja arvioinnin ohessa, sekä myöhemmin illalla saunassa, jaoimme isätarinoita ja -kokemuksia, sillä suurella osalla ystävistäni on jo kokemusta isähommista ja toisaalta jokaisella meistä on myös muistoja omista isistämme.
Mietin tänään tovin, eilisestä varpajaisillasta toipuessani, olisiko varpajaiset pitänyt sittenkin järjestää aikaisemmin. Eilisistä juhlista jäi väsymyksen lisäksi kiitollisuuden tunne, jota sävytti pohdiskeleva poljento. Mietin, että ehkä nyt oli kuitenkin juuri oikea aika varpajaisille. Ehkä piti kulua ne kolmisen kuukautta tyttäreni syntymästä, jotta osasin arvottaa aikaani isyyslomalla ja toisaalta pohtia miten työelämä ja tuore isärooli ovat omalla tavallaan haastava yhdistelmä.
Niin, uskon että eilen oli juuri oikea hetki juhlistaa tyttäreni syntymää, etenkin saadessani juhlia sitä hyvien ystävieni seurassa. Parempaa iltaa en siis olisi voinut toivoa ja suuret kiitokset siitä kuuluukin ystävilleni, jotka mahdollistivat sen!
Varpajaisterveisin, Antti
P.S. Varpajaispäivän aikana kristallisoitui idea myös oman oluen tekemisestä ja sopiva porukka alkaakin olla kasassa.
Ajatusmatkalla 