Diesel-moottori jyrähtää lupaavasti käytiin kun valmistaudumme lähtemään venematkallemme Loviisasta. Aamu on lähes tuuleton ja vain levästä vihreä meri laskee hieman innokasta mieltämme.
Lastaamme Arla-veneeseen ruokakassit ja irrotamme köydet satamalaiturista – merimatkamme voi alkaa!


Tavoitteenamme on viettää päivä turistina ja vierailla Svartholman merilinnoituksella, mutta sen sijaan, että kävisimme vain linnoitussaarella, päätämme tehdä koko päivän mittaisen veneretken aina Pyhtäälle asti.
Kesä on veneretkien aikaa
Suomen kesäpäiviin kuuluvat olennaisesti veneretket ja Loviisa merihenkisenä kaupunkina on oiva kohde sellaiselle. Loviisassa ja sen lähiseuduilla on kaunista saaristomaisemaa, jossa silmä lepää, sillä sen lukemattomat saaret ja kanavat tarjoavat ihasteltavaa luontoystävälle. Matkan varrelle voi sattua myös nykyaikaisempiakin nähtävyyksiä ja me pääsimme ihmettelemään mm. Loviisan ydinvoimalaa, joka kiehtoi etenkin minun insinöörimieltäni.
Teimme merimatkamme tyylikkäästi vaimoni isän vanhalla puuveneellä. Tämä 48-vuotias daami on seikkaillut monissa tyrskyissä ja parin tonnin painoisena kestää kovemmissakin myrskyissä. Kesäisen kevyessä aallokossa kulku oli siis sille lastenleikkiä.



Veneretkissä on oma viehätyksensä. Kun pääsee pahimmasta ruuhkasta ja suosituimmista väylistä eroon ja ympärillä näkee vain kaunista luontoa, alkaa ajatuksetkin rauhoittua. Katse hakeutuu horisonttiin ja tuulenvire saa muuten niin kuuman päivän tuntumaan mukavan viileältä. Välillä voi ihailla ympärillä näkyviä sympaattisia saaristomökkejä ja miettiä minkälaisia tarinoita niiden vanhat hirret pitävät sisällään – elämä on ollut hyvin toisenlaista muutama sukupolvi sitten.
Lauantainen veneretkemme kesti lopulta yli kymmenen tuntia, ja sinä aikana pääsimme aina Pyhtäälle asti kahvittelemaan. Paluumatkalla pysähdyimme Svartholman merilinnoitukselle tutustumassa linnoituksen (ja Loviisan) historiaan.
Vierailu Svartholman merilinnoituksen raunioilla
Svartholman merilinnoitus on mielenkiintoinen kohde ja sen historia juontaa aina 1700-luvun puoleen väliin. Linnoituksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1748 pian Loviisan kaupungin perustamisen jälkeen ja se ehti toimia niin Ruotsin laivaston tukikohtana ja venäläisen varuskunnan majapaikkana kuin vankilanakin. Nykyään saari linnoituksineen on yksi Loviisan suosituimmista nähtävyyksistä.
Merilinnoitus sijaitsee Loviisan edustalla n. 45 minuutin venematkan päässä ja sinne pääsee kätevästi yhteysaluksella, joka kulkee kesäisin Laivasillan ja Svartholman väliä monta kertaa päivässä tai omalla veneellä. Linnoituksen sijainti sopivasti Loviisanlahden edustalla on tehnyt siitä suositun vierailulohteen ja saapuessamme saaren vierassatamaan saimmekin viimeisen vapaan laituripaikan.


Saarelle astuessa voi hyvin kuvitella ne suuret visiot, jotka linnoituksen suunnitelleella eversti Augustin Ehrensvärdillä oli. Bastionijärjestelmää noudattavan linnoituksen sijainti on strategisesti Loviisanlahden suuaukolla ja se olisi suunnitelmien mukaisesti toiminut tehokkaasti yhteen sisarlinnoituksensa Viaporin, eli Suomenlinnan, ja Loviisan maalinnoitusten kanssa. Svartholmalla ei ollut kuitenkaan sotamenestystä ja viimeiset sotatoimet Krimin sodan aikana jättivät sen kovin huonoon kuntoon.
Nyttemmin linnoituksen osia on restauroitu ja nähtävillä on linnoituksen muureja sekä osin raunioituneita kurtiineissa sijainneita tiloja. Raunioissa kannattaa vierailla, sillä niistä voi lähes aistia sotilaiden läsnäolon. Lisäksi kannattaa vierailla saaren linnoitusmuseossa, jossa voi kiinnostavien tarinoiden kautta tutustua linnoituksen historiaan ja arkeen.
Museotarinoiden mukaan olot saarella olivat rankat: kylmyys, kosteus, nälkä ja erinäiset taudit vaivasivat usein majoitustiloissa ja kurjista oloista valitettiin säännöllisesti. Lämmikkeeksi sotilaille tarjottiin päivittäinen paloviina-annos (n. 12 cl), joka on hetken saattanut tuoda iloa ja lämpöä samanlaisilta tuntuneisiin iltoihin.



Kierros saarella on suoritettu nopeasti, sillä Svartholman saari on yllättävän kompakti kooltaan. Saarella asui rauhan aikaan 300-400 sotilasta, joten ahdasta on varmasti ollut. Nyttemmin ruuhkaa on lähinnä kahvila-ravintolassa, jonka tiskille janoisat veneilijät jonottavat saadakseen vilvoitusta kuuman kesäpäivän paahteesta.
Veneilyterveisin, Antti
P.S Svartholman merilinnoituksen webbisivuilla on ajankohtaista tietoa saaren palveluista, joten niitä kannattaa myös vilkaista ennen linnoitusvisiittiä.
Upean näköinen tuo teidän vene, olen jotenkin aina haaveillut tuollaisesta puisesta veneestä. Meilläkin oli juuri meidän purjeveneen talvitelakoille nostourakka viime viikonloppuna ja kaikki meni hyvin, ainoa vain, että jokin vaihde moottorissa oli mennyt vähän rikki, niin se piti vaihtaa. Tuo on nimenomaan, että mieheni ei varmaan koskaan suostuisi luopumaan purjeveneestään. Ihania maisemia ja pitääpä ensi vuonna suunnata Loviisaa päin, jos noin kivoja paikkoja missä käydä. Kiitos hyvästä kirjoituksesta!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Maija kommentista! Loviisassa ja sen lähivesillä on kyllä hienoja veneilypaikkoja ja -maisemia. Varmasti viihtyisitte! Ja purjeveneellähän on oikein mukava nauttia merimaisemista.
TykkääTykkää
Todella upea vanha puuvene teillä. Olemme myös päässeet ystäviemme kautta hieman tutustumaan veneilyn maailmaan, itsellämme ei ole venettä. Heidänkin veneensä on tällä hetkellä huollossa ensi kesän veneilykautta varten ja kuulemma diesel pumppu pitäisi siihen myös vaihtaa. Hyviä veneily retkiä ensi kesälle!
TykkääTykkää
On tuo kyllä upea peli! Hyviä veneilyhetkiä sinnekin!
TykkääTykkää