Viime viikonlopun reissulla Fiskarsin ruukkikylään tulin tutustuneeksi alueen mielenkiintoisimpaan yritystoimintaan. Vaikka monille Fiskarsin ruukki tuo mieleen käsityöläistoiminnan sekä Fiskarsin tuotteet, mielenkiintoisin pöhinä on kuitenkin tällä hetkellä alkoholituotannon parissa.
Fiskarsin Panimo alueen helmenä
Fiskarsin Panimo (tutustu panimoon tästä) on ruukkialueen jalokiviä. Jo vuonna 2011 yritystoimintansa aloittanut, alun perin Rekolan Panimo -nimellä toiminut mikropanimo, tuottaa laadukkaita oluita. Panimo muutti Fiskarsin ruukin alueelle vanhan veitsitehtaan tiloihin jo vuonna 2014 ja tällä hetkellä se tuottaa yli 110 000 litraa olutta vuodessa. Ihan mikrotason toiminnasta ei siis ole enää kyse.
Panimon valikoima on kattava ja panimomyymälästäkin voi hankkia matkamuistoja lähes kymmenestä eri olutvaihtoehdosta. Lisäksi viereisessä Tap Roomissa voi maistella hanaerikoisuuksia tai kokeilueriä. Minä nappasin panimomyymälästä mukaani kivan lahjapakkauksen, jonka sain räätälöidä oman makuni mukaiseksi.
Giniä ja pontikkaa pilke silmäkulmassa
Fiskarsin Panimon sivujuonne on Ägräs Distillery (tutustu tislaamoon tästä), joka tuottaa giniä (palkintoja kahminut Ägräs Gin), akvavitiä (Ägräs Akvavit) ja akvavitistä valmistettua lonkeroa (Ägräs Long Drink Nordic Nettle). Tislaamon tiloissa valmistuu kuitenkin Fiskarsin mielenkiintoisin tuote, eli Fiskars Bierbrand -niminen pontikka (tästä lisää hieman alempana).
Tislaamon yhteydessä on Tap Room -baari, jossa voi ihastella tislaamon toimintaa ja tietysti maistella panimon ja tislaamon omia tuotteita. Hyvällä tuurilla saa vinkkejä ja kommentteja toiminnassa mukana olevilta osakkailta.
Ja pakkohan tuotteita oli testata! Aloitin testikierroksen suoraan tislaamon erikoisuudesta, eli 52 %:sta Fiskars Bierbrand -pontikasta, joka tislataan panimon omasta oluesta. Ensikokemus tästä tuotteesta oli yllättävä: maku oli pehmeä, ehkä jopa sake-mainen, eikä juoman vahvuus tuntunut polttona suussa saati sisuskaluissa. Tästä voinee päätellä, että tislaustyön laatu on korkea.
Kyselyistä huolimatta en saanut tietää mikä panimon olut on kyseessä, sillä salaisuus aiotaan pitää vain panimomestarin ja osakkaiden tiedossa, mutta muutaman vinkin sain, joiden perusteella voin päästä juoman alkulähteille. Lisätietoa tästä mystisestä tuotteesta saa sen kampanjasivuilta.
Tap Room muuten laitettiin vierailumme jälkeen talvilepoon (vierailullamme ei kylläkään ollut tähän vaikutusta), sillä tämän vuoden viimeistä iltaa vietittiin lauantaina. Seuraavan kerran panimon ja tislaamon tuotteita pääsee maistelemaan vasta huhtikuun puolella.
Siideriä alkuperäistä tuotantoprosessia kunnioittaen
Ja jos tässä vaiheessa tuntuu, että pienessä kylässä on harvinaisen aktiivinen alkoholintuotantokulttuuri, niin ei tässä vielä kaikki: jotta paletti olisi täydellinen niin Fiskarsin ruukkikylässä tuotetaan myös omaa siideriä – kyllä, viiden-kuudensadan hengen kylässä on panimo, tislaamo ja siiderimö, hämmentävää!
Siideriä Fiskarsissa tuottaa Kuura Cider, joka on pitänyt tuotantoprosessinsa mahdollisimman alkuperäisenä. Lisäksi siiderinvalmistuksessa suositaan lähialueen raaka-aineita, mikä takaa laadukkaan ja ekologisen siiderikokemuksen.
Valitettavasti siiderimön tilat eivät olleet auki reissumme aikana, mutta mukaamme lähti kuitenkin testattavaksi pullo Kuura Siideriä.
Parasta Fiskarsissa
Minuun Fiskarsin panimo-, tislaamo- ja siiderimötoiminta teki vaikutuksen. Yritykset valmistavat tuotteitaan suurella sydämellä ja tuotteiden brändäyskin on tehty taidolla. Ja mikä tärkeintä, maussakaan ei ole valittamisen varaa! Muista siis tehdä visiitti näihin paikkoihin kun vierailet Fiskarsissa.
Kippis!
Ajatusmatkalla 