Pakettimatka Kyproksen saarelle: uhka vai mahdollisuus?

Viime viikolla teimme vaimoni kanssa jotain, jota olin luvannut itselleni, etten koskaan tee: valmiiksi paketoitu matka Tjäreborgin kautta. Pakettimatkat sopivat varmasti monille mutta itse olen aina arvostanut omatoimimatkojen vapautta ja improvisaation mahdollisuutta matkailussa. No, oliko reissu niin kauhea kuin kuvittelin etukäteen?

Aamulennolla kohteeseen

Matkamme alkoi maanantaiaamuna kello 3:30, jotta ehtisimme aikaiselle lennolle (puolityhjään Thomas Cookin Airbus A330 -koneeseen). Kohteenamme oli Larnakan kansainvälinen lentokenttä Kyproksen saarella. Lentokentällä meitä odotti bussi, jolla saimme tunteita herättävän odottelun jälkeen (joku on aina myöhässä tai ei löydä bussia) kyydin hotellillemme, joka sijaitsi Pylassa kymmenisen kilometriä Larnakan kaupungin ulkopuolella. Reilun viikon visiittimme Kyproksen saarella sai siis alkaa!

Minä sairastuin reissumme ensimmäisinä päivinä flunssaan, sillä viheliäs pohjoistuuli yllätti univelkaisen matkaajan. Tämän seurauksena muutama päivä menikin lepäillessä ja kuumeista oloa parannellessa. Tässä mielessä hyvin varusteltu täyden palvelun hotelli alkoikin tuntua hyvältä.

Pakettimatkan helppous vai omatoimimatkan vapaus?

Pakettimatkojen hyvä puoli on varmasti monelle juuri sen helppous: tarvittaessa kaikki on suunniteltu lomalaiselle valmiiksi ruokailuista retkiin ja muihin vapaa-ajan ohjelmiin. Tällöin lomailija voi keskittyä olennaiseen, eli nauttimaan lomastaan.

Kääntöpuolena on kuitenkin autenttisuuden puute, sillä tarjonta pakettimatkalaisille on helposti valmiiksi pureksittua, eikä aitoon paikalliselämään saa samalla tavalla otetta verrattuna omatoimimatkailuun, jossa aikataulu ja aktiviteetit ovat vapaasti määriteltävissä. Omatoimimatkaaja voi myös sulautua helpommin massaan (parhaimmassa tapauksessa paikallisväestöön), koska ei liiku suuressa ryhmässä.

Yövyimme koko reissun ajan Sentido Sandy Beach Hotellissa (tsekkaa hotellin sivut täältä), joka oli mielestäni oikein positiivinen kokemus! Hotellin palvelutarjoama oli laaja: lomailija sai nauttia punttisalista, pyörä- ja autovuokrasta, tenniskentästä mailoineen, SPA-alueesta (jossa oli jopa sauna) sekä tietysti allasalueista baareineen ja ravintoloineen. Lisäksi hotelli tarjosi kattavasti erilaista pääsiäisohjelmaa ja retkiä monenlaiseen makuun, kuten munanmaalausta, kirkkovierailuja ja teemaruokia. Tähän kun lisätään vielä Tjäreborgin oma ohjelma, on lomalaisen viikko täyteen buukattu!

Osallistuimme aika vähän näihin valmiiksi pureksittuihin ohjelmiin ja lähinnä kirkkovierailu pääsiäisenä ylitti kiinnostuskynnyksen: ortodoksinen pääsiäismessu on oma eksoottinen kokemuksensa kukka- ja kynttiläkulkueineen. Ja pitihän se hotellin sauna tietenkin testata! Sauna olikin hieman erikoisesti suunniteltu: löylyä ei saanut heittää kosteusriskin takia ja yksi seinä oli pelkkää ikkunalasia, tarjoten ohikulkeville hotellivieraille maittavat näkymät pahaa-aavistamattomiin löylyttelijöihin. Sauna kuitenkin toimi ja täytti tehtävänsä – se oli siis plussaa!

Kuinka sitten kävikään?

Reissun loppua kohden pakettimatka palveluineen alkoi saada positiivisia piirteitä. Hotellin läheltä löytyi loistava ravintola (Pylion fish tavern), jonka meze-annokset veivät kielen mennessään. Lisäksi saimme vuokrattua hotellilta SUP-laudat, joilla pääsimme eroon hotellin hälinästä. Hyvään palveluunkin alkoi tottua ja reissun loputtua hotellin luksuspalvelua alkoi jo kaivata.

Lopputulemana voin sanoa, että omat luutuneet asenteeni saivat hyvää pöllytystä! Valmis-/pakettimatkat ovat olleet mukavuusalueeni ulkopuolella mutta tähän ajankohtaan sellainen sopi oikein hyvin. Reissuajankohtamme oli myös turistisesongin ulkopuolella, joten meininki hotellissa oli normaalia rauhallisempaa (ei tarvinnut nousta viideltä varaamaan allaspaikkaa).

Reissukokemus oli siis kaikin puolin positiivinen ja uskon, että pakettimatkailulla on sijansa myös tulevaisuudessa (mutta tuskin siitä tulee kuitenkaan ykkösmatkailumuotoa).