Ajatuksia luonnosta, hiljaisuudesta ja vähän suppailustakin

Parhaat kirjat ovat kuin viisaita neuvoja jakava ystävä. Niitä lukiessa harhailevat ajatukset pysähtyvät, keskittyneisyys tarkentuu sanojen muodostamiin oivalluksiin ja ympäröivä häly katoaa hiljalleen. Kirjan luoma ahaa-elämys saa hetkeksi katsomaan tyhjyyteen, kuin etsien sanoja, joilla muotoilla lukemansa viisaudet omaan ymmärrykseen. Koin viimeksi tällaisen tunteen lukiessani Erling Kaggen kirjaa Hiljaisuus melun ja kiireen keskellä (löysin kyseisen kirjan … Jatka lukemista Ajatuksia luonnosta, hiljaisuudesta ja vähän suppailustakin