Olen aina ajatellut, että läntisessä Helsingissä sijaitseva Haaga on pitkälti asuinaluetta, enkä ole oikein osannut yhdistää sitä satumaisiin luontokokemuksiin. Haagassa on kuitenkin kohtalaisen laajat viheralueet, jotka kätkevät sisäänsä myös Suomen laajuudessakin merkittävän kohteen. Kyseessä on kaupunkilaisia jo vuosikymmenten ajan ihastuttanut Haagan Alppiruusupuisto – tai Rodopuisto, jolla nimellä puisto myös tunnetaan.
Minä olin ollut tuosta viherkeitaasta autuaan tietämätön, kunnes ystäväni päättivät tarjota perheelleni sivistävän puistokierroksen. Täytyy myöntää, että leukani loksahti lähes sijoiltaan saapuessamme Alppiruusupuistoon, sillä kokemus tuntui kuin olisin kävellyt suoraan satukirjaan, jossa värit ja tuoksut kietoutuivat toisiinsa ennennäkemättömällä tavalla.

Paras aika vierailla kesäkuun alussa
Haagan Alppiruusupuisto herää eloon juuri näin alkukesästä, touko-kesäkuun taitteessa, ja se on todellinen aarreaitta alppiruusujen ystäville. Puiston tuhannet yksilöt edustavat paitsi jalostettuja lajikkeita, myös alkuperäisiä lajeja, mikä tekee siitä samaan aikaan sekä kiehtovan että arvokkaan aarrekammion.
Kukinta-aika vaihtelee hieman vuosittain sääolosuhteiden mukaan, ja vierailumme aikana pieni osa alppiruusuista olikin vielä nupullaan. Atsaleat olivat kuitenkin täydessä väriloistossaan monen alppiruusupensaan tavoin. Puistossa kävellessämme saimmekin ihailla kirkkaankeltaisten ja oranssien atsaleoiden sekä puhtaanvalkoisten ja erilaisten pinkin sävyisten alppiruusujen kukintoja.





Alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta-aika kestää Haagan Alppiruusupuistossa useita viikkoja ja tyypillisesti alppiruusut ovat kukassa juhannuksen tienoille asti, atsaleat mahdollisesti vielä pidempään.
Pitkospuita ja katselulavoja
Alppiruusupuiston noin 8,6 hehtaarin aluetta halkoo useita kauniita ja kuvauksellisia reittejä. Suurin osa puiston reiteistä koostuu puisista pitkospuista, jotka johdattavat syvemmälle alppiruusujen ja atsaleoiden joukkoon. Pitkospuut kiemurtelevat pensaiden lomassa ja luovat tunteen kuin kävelisi kukkameren seassa.
Puiston erikoisuutena on kaksi korotettua katselulavaa, joista toinen on alppiruusupuolella ja toinen atsaleoiden puolella. Ne tarjoavat hienon näkymän korkeiksi kasvaneiden pensaiden kukkaloistoon ylhäältä päin. Tämä on erinomainen paikka valokuvata alppiruusuja tai toisaalta vain nauttia maisemasta. Suosittelen muuten tutustumaan alueen karttaan etukäteen tämän linkin kautta, jotta navigointi olisi alueella helpompaa. Kartan avulla löytää myös yllä mainitut katselulavat helposti.


Mielestäni Alppiruusupuistossa on aivan omanlaatuinen tunnelmansa, joka vie mukanaan, ja puiston rauhallisuus, vehreys ja jopa surrealistinen väriloisto tarjoaa oivan pakopaikan arjen kiireistä. Paikoin Alppiruusupuiston satukirjamaisuus suorastaan häkellyttää, ja vaikka puisto onkin kesäkuun alussa suosittu kohde, siellä on hyviä mahdollisuuksia löytää oma rauhallinen soppensa ja hetkensä. Täytyy kuitenkin myöntää, että juuri nyt (kesäkuun toisella viikolla) vierailijoiden määrä on valtava ja siten kauneimpien kohteiden kuvaushetkiä joutuu tovin odottamaan, jollei halua saada kuviinsa muita ihmisiä.
Alppiruusupuisto sopii niin aikuisille kuin lapsillekin ja itse asiassa juuri lapsille Alppiruusupuisto on ihanteellinen kohde, sillä puistossa liikkuminen on tehty helpoksi ja esteettömäksi (tämä vinkkinä rattailla tai pyörätuolilla paikalle tuleville), ja ympärillä on koko ajan jotain kiehtovaa. Tyttäremme olivatkin hyvin kiinnostuneita juuri värikkäistä kukinnoista (varsinkin pinkin sävyiset kukat olivat heidät suosikkejaan) ja pitkospuisista reiteistä.
Kasvinjalostusta kaupunkiluonto mielessä
Alppiruusupuiston historia juontaa juurensa 1970-luvulle, tarkkaan ottaen vuoteen 1975, jolloin puiston vanhimmat alppiruusut istutettiin. Tätä ennen Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen professori Peter Tigerstedt oli käynnistänyt kunnianhimoisen alppiruusujen jalostusohjelman, jonka tavoitteena oli löytää ja kehittää Suomen ilmastoon soveltuvia, talvenkestäviä lajikkeita.
Tämä vuosikymmeniä kestänyt työ on tuottanut useita kotimaisia lajikkeita (mm. ”Haaga”, ”P.M.A. Tigerstedt” ja ”Pekka”), jotka ovat Haagasta päätyneet kaupalliseen levitykseen ja epäilemättä myös monille pihoille Suomessa.

Meidänkin kotipihalla kasvaa kaksi yli kaksimetristä alppiruusupensasta, jotka vuodesta toiseen jaksavat ilahduttaa meitä ja erilaisia siivekkäitä pölyttäjiä kauniilla lilansävyisillä kukinnoillaan. Alppiruusupuistosta inspiroituneena innostuinkin selvittämään kotipihamme pensaan taustoja. Kävi ilmi, että kyseessä on Catawbiense Grandiflorum -nimellä tunnettu puistoalppiruusu, joka kukkii kesäkuun loppupuolella, eli monia haagalaisia serkkujaan myöhemmin.
Monelle jokavuotinen visiitti
Haagan Alppiruusupuisto oli kokemuksena erittäin hyvä ja olenkin kiitollinen ystävilleni Annalle ja Mikolle kutsusta tutustumaan puistoon. Vierailu Alppiruusupuistossa on monelle yksi alkukesän kohokohdista, minkä ymmärrän kyllä täysin. Roihuvuoren hanami-juhlan tavoin myös Alppiruusupuisto on ainutlaatuinen kukkaloistossaan ja katoavainen sen keston osalta. Vierailu Haagan Alppiruusupuistossa onkin hyvä muistutus vaalia luonnon tarjoamaa kauneutta.
Oletko sinä jo kokenut Haagan Alppiruusupuiston lumon? Kuulisin mielelläni kokemuksia kommenteissa.
Kesäisin terveisin, Antti
P.S. Voit muuten lukea lisää Haagan Alppiruusupuistosta Helsingin kaupungin Vihreät sylit -puistosivustolta. Sivusto tarjoaa kattavasti tietoa Helsingin puistoista ja on oiva lähde tutustumaan erilaisiin puistoihin hyvinkin syvällisesti. Itse löysin useita vierailun arvoisia kohteita ja mielenkiintoista tietoa myös jo tutuista puistoista.

Olipa kiva julkaisu tästä hienosta paikasta! Tänä vuonna ei aika riittänyt (tai riitä?), mutta on toden totta upea paikka! Tätä tosiaan voi ilolla suositella kaikille!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Mikko! Vielä uskoisin ensi viikolla olevan hyvin aikaa ja on siellä vielä nupullaan olevia alppiruusujakin paljon 😊.
TykkääTykkää