On se aika vuodesta kun omenapuut notkuvat kypsien omenoiden painosta ja mehustamoilla painetaan ympäripyöreitä päiviä. Ainakin Espoossa yksi jos toinenkin kuskaa oman pihan omenasatoa auton takajouset nitisten paikallisille mehustamoille – niin myös me teimme viime viikolla.
Kotipihallamme on vanha ja kaunis omenapuu, joka tuottaa kesäisin valtavan sadon omenoita. Olemme joka vuosi helisemässä omenakuorman kanssa, miettien mitä kaikkea omenoista voisikaan laittaa. Vaikka suurin osa sadosta päätyykin pilaantuneena biojätteeseen, jää omenoita ihan riittämiin meille, sukulaisille ja tuttavillekin.
Jotta emme söisi vain omenapiirakkaa omenahillon kera, päätimme etsiä sopivan mehustamon, jotta saisimme kotipihamme omenasadon hyödynnettyä myös mehuina, joita voisi nauttia vuoden ympäri. Kohteeksemme valikoitui Espoon Kilossa sijaitseva Espoon Mehustamo, joka lupasi omenat mehuksi saman päivän aikana tai viimeistään seuraavaksi aamuksi.
Toinen käynti onnisti
Aloin kartoittaa mehustamoja sunnuntaina, jolloin myös keräsimme suurimman osan omenoista pahvilaatikoihin. Tuolloin päädyimme Espoon Mehustamoon osin läheisen sijainnin, mutta myös hyvien Google-arvioiden perusteella.
Päivän aikana ehdimme saada kasaan kolme pahvilaatikollista omenoita, jotka olivat mielestämme riittävän kypsiä ja toisaalta uskoimme tuottavan sopivan määrän mehua. Ajatuksenani oli viedä omenat seuraavana päivänä mehustamoon heti sen avauduttua.
Hieman yllättäen paikan päällä olikin pitkä jono autoja ja vielä suurempi määrä laatikoita ja pusseja omenoita pursuen. Aika pian kävi ilmi, että olisi turha jäädä paikan päälle odottelemaan, sillä päivän kapasiteetti oli jo aikaisin ylittynyt. Hieman asiasta henkilökunnan kanssa keskusteltuani sain seuraavalle päivälle tilauslapun ja siten paikan varattua omenoillemme.
Valmiina saman päivän iltana
Seuraavana aamuna tein samat rutiinit: omenalaatikot auton takakonttiin ja suunta kohti mehustamoa – tällä kertaa kuitenkin täytetty tilauslomake mukanani. Vaikka paikan päällä oli taas pitkä jono autoja tyytymättömine omistajineen, sain itse nostaa omenalaatikot mehustamon kupeelle ja keskustella käytännön asioista jo kukonlaulun aikaan aloittaneen henkilökunnan kanssa.
Paikan päälle lastattu omenamäärä huomioiden olin erittäin iloisesti yllättynyt kun sain iltayhdeksältä tekstiviestin, jossa ilmoitettiin mehujen valmistuneen jo samana iltana ja niiden ollen noudettavissa mehustamolta. Siispä otin taas seuraavana aamuna suunnan – jo kolmantena päivänä peräkkäin – kohti mehustamoa, palaten yhdeksän mehupakkauksen kera (tilasimme mehut kolmen litran hanapakkauksissa pastöroituna ja c-vitaminisoituna).
Mehua piti tietysti päästä maistamaan heti ja täytyy myöntää, että lopputulos on erittäin makoisa! Itse mehu on melko sakeata (johtuisiko omenalajikkeemme jauhoisuudesta?) mutta sopivan kirpeätä ja makeaa samaan aikaan. Varsinkin esikoisemme piti mehusta valtavasti ja joimmekin ensimmäiset kolme litraa muutamassa päivässä.
Seuraavana vuorossa viiniköynnöksen antimet
Nyt kun suurin osa omenoista on saatu hyötykäyttöön, onkin vuoro siirtyä seuraavaan loppukesän tuotteeseen, nimittäin viinirypäleisiin. Viiniköynnöksemme tuottaa muutaman litran vahvaa rypälemehua joka vuosi ja oikea aika sadonkorjuulle alkaa olla käsillä. Siispä hommiin!
Toivottavasti myös sinä olet saanut pihan tai metsän antimet hyötykäyttöön sekä vitamiinit talteen.
Sadonkorjuuterveisin, Antti
Ajatusmatkalla 
Omenia tulee täälläkin valtavasti. Pitäisi itsekin joskus testata mehustamoa, paremmin tulisi omenat siten hyötykäyttöön.
TykkääTykkää