Verlan kivikautinen kalliomaalaus: hirviä, ihmisiä ja arvoituksellisia merkkejä

Heinäkuussa vieraillessamme Verlan tehdaskylässä ja sen maailmanperintökohteessa (josta tarkemmin tässä kirjoituksessa) tutustuimme myös Verlan kalliomaalaukseen, joka sijaitsee puuhiomon ja pahvitehtaan välittömässä läheisyydessä, Verlankosken niskassa, suoraan vedestä kohoavassa pystysuorassa kallioseinämässä.

Kyseinen kalliomaalaus on mahdollisesti Suomen vanhimpia ja tiettävästi kivikautiselta ajalta (Suomessa kivikausi on jaksotettu vuosille 8850–1900/1700 eaa.). Vaikka tarkempaa ajanmääritystä ei ole tehty, sen iäksi arvioidaan n. 7 000 vuotta. Kyseinen kalliomaalaus on virallisesti löydetty vuonna 1974 Timo Miettisen toimesta, vaikka modernia asutusta ja toimintaa kalliomaalauksen läheisyydessä on ollut satoja vuosia ennen löytöhetkeä.

Muinaisen vesireitin varrella

Kuten nykyään, myös kivikaudella Suomi oli vesireittien ja järvien verkosto. Ihmiset liikkuivat vesitse, ja kosket ja kapeikot olivat luonnollisia pysähdys- ja kohtaamispaikkoja.

Verlankoski on mahdollisesti ollut tällainen tärkeä solmukohta, jossa eri ryhmät saattoivat kohdata, vaihtaa tietoja ja käydä kauppaa. Kalliomaalausten sijoittaminen tällaiseen keskeiseen paikkaan teki niistä näkyviä ja merkityksellisiä laajalle yhteisölle. Verlan kalliomaalaukset ovat saattaneet toimia esim. maamerkkeinä, pyhinä paikkoina tai erilaisten heimojen välisten rajojen merkitsijöinä.

Maalausten keskiössä hirvet ja ihmiset

Verlan kalliomaalaukset on maalattu punavärillä mannerjään hiomaan sileään kalliopintaan ja kuva-aiheet ovat suomalaiselle kalliomaalausperinteelle tyypillisiä: kuusi metriä leveästä ja puolitoista metriä korkeasta kalliopinnasta erottuu kahdeksan hirveä, kolme ihmistä ja geometrinen kuvio.

Maalauskokonaisuutta hallitsee kulkue, jossa kahdeksan hirveä astelee vasemmalle. Hirvet on kuvattu pelkkinä ääriviivoina. Maalauksissa kerrotaan erottuvan myös kolme ihmishahmoa, joista kiehtovin on hirven selässä seisova, šamaaniksi tulkittu, hahmo. Eläin- ja ihmishahmojen lisäksi kalliosta on löydetty myös kulmaviivakuvio.

Paras paikka maalauksien tarkasteluun on kallioseinämän vastarannalla oleva katselulava (joki on tästä kohdin noin 40 metriä leveä), jonne on opasteet museon pysäköintialueelta. Lavalta kalliomaalauksia voi tarkastella turvallisesti ja oikeasta kulmasta.

Mitä kallioseinämässä näkyi?

Minulle yllä mainittujen kuvioiden löytäminen kalliopinnasta oli äärimmäisen vaikeata. Katselutasanteella seistessäni näin kalliossa lähinnä punertavia muotoja, joita voisi tulkita monella tapaa. Punertava väri näytti kylläkin kallioon luonnostaan kuulumattomalta, joten jotain mystistä kallion pinnassa täytyi olla.

Otin kalliopinnasta ja siinä olevista kuvioista joitakin kuvia järkkärikamerallani, joita katselin tarkemmin kotona kuvaeditorin (Photoshop) avulla. Ajatuksenani oli korostaa kallioseinässä olevan punaisen värisävyjä sekä muuttaa muita kuvien parametreja, ja yrittää sitä kautta saada kuvioita erottumaan kallion pinnasta.

Kuten yllä olevista kuvista huomaa, en aivan onnistunut pikaisissa muokkauksissani, mutta toisaalta, muokatuista kuvista kyllä huomaa punaiset alueet selvemmin, ja sen että ei väri voi olla kallionpinnassa luonnollisen ajankulun seurauksena. Kuvia katsellessani ensimmäinen ajatukseni olikin, että otin liian vähän kuvia ja ehkä epäedullisessa valaistuksessa.

Miten kuvata kalliomaalauksia ja käsitellä kuvia?

Innostuin itse asiassa hieman aiheesta ja vastaan tuli Ismo Luukkosen vuonna 2014 kirjoittama artikkeli esihistoriallisten kalliomaalauskuvien käsittelystä (tästä pääset kyseiseen artikkeliin). Ismon artikkelista sainkin hyviä kuvankäsittelyvinkkejä. Internetin syövereistä löytyi myös Witwatersrandin yliopiston ohjeet kalliomaalausten kuvaamiseen, jotka luettuani tajusin kuvanneeni kalliomaalausta väärin. No, ensimmäinen kerta kai lasketaan harjoitteluksi. Toisaalta, artikkelista viisastuneena, tiedän ainakin seuraavan kalliomaalauksen kohdatessani miten ja minkälaisia ”raaka”kuvia kohteesta otan.

Oletko sinä nähnyt Verlan kalliomaalauksia tai mahdollisesti joissain muissa kohteissa olevia kivikautisia maalauksia? Kuulisin mielelläni kokemuksista.

Terveisin, Antti

P.S. Jos muuten Suomessa sijaitsevat kalliomaalaukset kiinnostavat, suosittelen tutustumaan Pekka Kivikkään kirjoittamiin kirjoihin ja tutkimuksiin, joista esim. tämä artikkeli esittelee suomalaisia kalliomaalauksia hyvinkin kattavasti ja on digitaalisessa muodossa luettavissa (englanniksi).