Pariisi on kuin suurkaupunkisisaruksensa Lontoo, Rooma, Tokio tai New York. Ensimmäinen kerta megakaupungissa aiheuttaa jänniä ihastuksen ja hämmennyksen tunteita.
Jos matka-aikaa on reilu viikonloppu, jää päällimmäiseksi tunteeksi juuri pyörrytyksenomainen hämmennys, sillä kaupungin suuruus ja näkemisen paljous aiheuttavat ähkyä. Riskinä on myös suurkaupunkiahneus: ajatus siitä, että kaikki pitää nähdä kerralla. Tämä johtaa helposti nähtävyysyliannostukseen, jolloin mitään ei oikeastaan koe aidosti, vaan reissusta tulee suorittamista.
Pariisin kaltaisista kaupungeista alkaa saamaan parhaat puolet irti toisella tai kolmannella kerralla, kun ne vakionähtävyydet on jo bongattu ja voi keskittyä kaupungin uniikkiin tunnelmaan ja erikoisuuksiin. Silloin viikonloppukin tuntuu riittävän, sillä ainahan reissulla voi keskittyä johonkin tiettyyn kaupunginosaan tai teemaan ja säästää muut tuleville visiiteille.
Syyskuinen Pariisi
Pariisi roikkui pitkään vaimoni ja minun matkalistalla, mutta jotenkin emme vain olleet löytäneet sopivaa matkustusajankohtaa reissuumme. Viimein sellainen löytyi tämän vuoden syyskuussa ja pääsimme pidennetylle viikonlopulle tähän tuhansien tarinoiden kaupunkiin.
Matkustimme syyskuun lopulla, jolloin toivomamme mukaan pahin ruuhkahuippu olisi ohi. No, eihän se ollut, sillä tietysti Pariisissa on aina ihmisiä kuin meressä mutaa, mutta syyskuun loppupuolella massat ovat kuitenkin lomakuukausia pienemmät. Toisaalta sää olisi vielä mukavan lämmin (parhaimmillaan yli +20 astetta), muttei kuitenkaan hiostavan kuuma – eli juuri sopiva katajaisen kansan asukille!
Pakolliset nähtävyydet ja kaupunkielämää
Niin, ne pakolliset nähtävyydet. Vaimoni oli Pariisissa ensimmäistä kertaa ja minunkin reissusta oli ehtinyt vierähtää tavattoman pitkä aika, joten pakkohan Eiffel-torni oli nähdä (ja kuvata). Samoin Notre Damen katedraali (jonne hotelliltamme oli parinkymmenen minuutin kävelymatka), unohtamatta tietenkään riemukaarta ja muita tärkeitä kohteita.
Lisäksi minä tahdoin välttämättä päästä vierailemaan Panthéonissa, jossa en ollut päässyt käymään ja vaellella Victor Hugon, Emile Zolan, Voltairen ja Alexandre Dumasin kaltaisten taiteilijoiden henkimaailmassa. Nämä saimme kuitenkin kierrettyä kahden päivän aikana.
Yllä mainituiden lisäksi emme juurikaan stressanneet nähtävyysjumpasta, vaan halusimme aistia eri kaupunginosien tunnelmaa nauttien ikivanhan kaupungin rustiikista romantiikasta. Tavoitteenamme oli välttää juuri se kuuluisa suurkaupunkiähky ja nähtävyyksien yliannostus. Suositut nähtävyydet eivät katoaisi mihinkään, vaan odottaisivat meitä kärsivällisesti tulevien matkojen muodossa.
Pariisi on kuitenkin kokonsa puolesta kompakti suurkaupunki, sillä mielenkiintoisimmat nähtävyydet ja tekemiset ovat ahdettu kohtuullisten välimatkojen päähän toisistaan. Tietysti priorisointia täytyy tehdä, mutta viikonlopun aikana ehtii nähdä ja kokea yllättävän paljon!
Seine-joki ja Pariisin toinen kaupunginosa
Yövyimme Pariisin toisen arrondissementin (eli piirin) alueella sijaitsevassa Hôtel National Des Arts et Métiers:ssä, joka sijaintinsa puolesta sopi hyvin kaupunkikiertelyyn. Toisen piirin alue on pienin Pariisin arrondissementeistä ja sen sisälle on keskittynyt paljon talouspuolen toimintaa: alueella sijaitsee mm. nykyinen Pariisin pörssi. Mutta jos ennen päiväsaikaan taottiin pörssissä rahaa, niin ilta-aika oli varattu toisenlaiseen yritystoimintaan: kerrotaan, että toisen arrondissementin itäinen reuna tunnettiin punaisten valojen alueena aina renesanssiajoista lähtien – nykyään meno on kuitenkin rauhoittunut.
No, se historiasta. Meitä alueessa viehätti eniten keskeinen sijainti, kivenheiton päässä sijainnut ostoskeskus sekä kauniit rakennukset. Hotellistamme oli vajaan kahden kilometrin matka Seine-joelle sekä Île de la Citén ja Île Saint-Louisin saarille, joten moni ikoninen nähtävyys oli lyhyen kävelymatkan päässä.
Riittikö viikonloppu?
Mutta palataanpa tuohon otsikon kysymykseen, eli riittikö viikonloppu matka-aikaan Pariisissa?
Suora vastaus kysymykseen on: juuri ja juuri! Mutta vastaus on vain puoli totuutta, sillä viikonloppua suunnitellessa tekemistä ja näkemistä piti priorisoida melko paljon. Kävimme vaimoni kanssa läpi alueet, joihin keskittyisimme ja nähtävyydet, joita haluaisimme ihailla. Listan ulkopuolelle jäi mm. Montmatren alue, käytännössä kaikki museot ja Amélie-elokuvan maisemissa vaeltelu. Osa suunnitelmista piti jättää väliin sään muuttuessa lauantaina ja sunnuntaina sateiseksi ja siten jouduimme sivuuttamaan myös Pariisin suurimmat puistot, mikä oli luonnollisesti kova isku minulle – etenkin kun pitkään kestänyt sade alkoi aivan Luxembourgin puiston kupeessa.
Sateisen viikonlopun pelastukseksi koitui Pariisin kattava metroverkosto. Lyhyellä Pariisin-matkalla metro on muutenkin aivan ehdoton kulkuväline. Vaikka normaalisti suosinkin kävelyä, mahdollisti metro pitkät siirtymiset ja toisaalta toi suojan paikoittaisille kaatosateille. Pariisin metrossa kertalippu kustantaa 1,9 € mutta 14,9 € hintaan saa 10 lipun paketin, jolla pärjääkin viikonlopun oikein hyvin.
Vaikka reissuumme sisältyi improvisaatiota ja yllätyksiä, niin suunnittelulla onnistuimme välttämään pahimman reissustressin sekä saimme keskityttyä olennaiseen, eli pariisilaisesta tunnelmasta ja kaupunkielämästä nauttimiseen. Nuo listan ulkopuolelle jääneet asiat voimme sitten kokea tulevilla reissuilla.
Pariisi-terveisin, Antti
Ajatusmatkalla 
Ihana fiilistellä meidän tulevaa Pariisin matkaa. Olette kyllä kerenneet parissa päivässä jo aika paljon näkemään. 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Teille tulee varmasti hieno reissu Pariisiin! 😊 Me saatiin kyllä parissa päivässä tarpoa riittävästi. Ehkä paikoittainen sade oli hyvä luomaan ansaittuja taukoja 😉
TykkääTykkää